HUIPPUHYVÄ KASVISRUOKA: NYHTÖKAURA-LEHTIKAALIPASTA

reseptit

Miten on ankea tammikuu alkanut?   

Viikko tammikuuta takana ja uuden vuoden lupaukset on tähän mennessä onnistunut juuri niin kuin ajattelinkin: Kasvisruokailun toteuttaminen ei ole ongelma ja karkkilakko taas on. Sokeriaddiktioni on kyllä pahempaa luokkaa ja karkkilakon takia tammikuu on ollut tavallista ankeampi.  Ehkä olisi pitänyt lopettaa sokerin käyttö kokonaan. Olen kyllä kuullut, että ensimmäiset kaksi viikkoa ovat pahimmat, katsotaan jos sen ajan jälkeen ei enää tee mieli karkkia. 

Erilaisia kasvisruokia on keksinyt hyvin ja vain kerran olen syönyt ruokaa, jossa oli lihaa. Jauhelihakeitto on ollut mun ainoa synti, muuten on menty kasviksilla. Makaroni ja kasvispihvit ei välttämättä ollut terveellistä ja ravitsevaa herkkua, mutta tämä nyhtökaurapasta oli. Olen syönyt jo kauan aika paljon kasvisruokia ja joskus olen ollut vähän aikaa ihan kasvissyöjäkin. Kasvisruoan ongelma on mun mielestä monesti se, että kaikki ruoat maistuu samalle. Ja kai ne maistuu samalle jos käyttää aina samoja raaka-aineita. Nyhtökaura oli mulle uusi tuttavuus, olen tässäkin trendissä vähän jälkeenjäänyt. Kerran aiemmin olin sitä maistanut ja muistelin, että se ei ollut kovin hyvää. Olin väärässä, ainakin tämä pasta on ihan superhyvää!

Alla oleva ohje on nyhtökaurapaketin kyljestä. Jos sinullakaan ei ole mitään havaintoa, miten käyttää nyhtökauraa, suosittelen kokeilemaan tätä ohjetta. Lisää reseptejä löytyy esim. täältä.

Nyhtökaurapasta

1 paketti Nyhtökaura Nudea

300 g pastaa (alkuperäisessä ohjeessa oli tagliatellea, itse käytin penneä)

1 viipaloitu punasipuli 1-2 valkosipulinkynttä hienonnettuna

200 g aurinkokuivattuja tomaatteja pilkottuna

(100 g oliiveja)

200 g kirsikkatomaatteja

Kourallinen pilkottua lehtikaalia

Kourallinen tuoretta lehtikaalia hienonnettuna

1 tl timjamia

1 liemikuutio

Oliiviöljyä

Valmistus

1. Kuullota sipulit pannulla.

2. Lisää aurinkokuivatut tomaatit, nyhtökaura ja timjami. Paista 2-3 minuuttia.

3. Lisää kirsikkatomatit, liemikuutio, lehtikaali, (oliivit) ja aurinkokuivattujen tomaattien öljy. 

4. Sekoita hyvin ja lisää keitetty pasta. Koristele tuoreella basilikalla. 

Tässä reseptissä epäilytti moni asia. Aurinkokuivatut tomaatit maistuvat monesti liian voimakkaasti ja paistettu tomaatti pilaa kaikki ruoat. Mietin myös tuleeko tästä jotenkin kuivasta, koska mitään nestettä ei lisätä. Oliivit jätin suosiolla pois. Opin taas, että ei kannata olla liian ennakkoluuloinen. Reseptissä on maut tasapainossa, eikä tomaatti maistu liian voimakkaasti. Ruoka valmistuu todella nopeasti, kastike valmistuu sillä aikaa kun pasta kypsyy.

Minulla on myös juomasuositus tämän reseptin kanssa: vadelmalimsa. Sain joululahjaksi Sodastreamin (tässäkin trendissä olen paljon jäljessä). Tykkään juoda kuplavettä ja myös limsaa. Sodastreamin hyvä puoli on, että voi tehdä sopivan laimeaa limsaa. Tai siis paljon kuplia ja vähän tiivistettä. Valmiit limsat on liian sokerisia ja joskus laimennan niitä kivennäisvedellä. Ostin tiivisteistä kokeiluun tietenkin ginger alen ja myös vadelmalimsan. Ginger ale on ihan hyvää, mutta liian makeaa, se kaipaisi vähän lisää inkivääriä. Vadelma on tosi hyvää, oikeasti vadelmaista eikä sellainen ällöttävän esanssinen. 

Kasvisruokalinjalla jatketaan edelleen, jos sinulla on jotain hyviä reseptejä kokeiltavaksi, kommentoi alle.

SARJAMARATON SYKSYKSI: MITÄ TV-SARJOJA SUOSITTELEN?

Yleinen

Yäk, ensilumi satoi.

Se tarkoittaa jälleen kerran taas sitä, että edessä on puoli vuotta pimeyttä ja kylmyyttä. Toisaalta se tarkoittaa myös sitä, että voi hyvällä omallatunnolla käpertyä sohvan nurkkaan peiton alle tuijottamaan television (tai tietokoneen ruutua). Talvi näyttää ihan kivalta kun katsoo ikkunasta, mutta ulos menemistä vältän kaikin mahdollisin tavoin. Vaikka lunta nyt onkin maassa ainakin vähän, ei mun mielessä vielä ole talvi vaan syksy, koska eihän Halloween edes ole vielä mennyt. Ainoa hyvä asia talvessa on joulu, jonka viettämisen aion tänä vuonna aloittaa marraskuun ensimmäinen päivä, heti Halloweenin jälkeen. 

Syksy tai talvi, synkkiä iltoja (ja päiviä) on taas edessä pitkäksi aikaa. Mitkä sarjat sopivat parhaiten niitä valaisemaan? Tässä luettelen viisi mun suosikkia maratonkatseluun.

Minulla on ollut todella paljon sarjoja joita olen seurannut, yhdessä vaiheessa parhaimmillaan viikossa tuli 15 eri ohjelman uusi jakso. Mulla oli Excel-taulukkoon merkattuna minä päivänä mikäkin sarja tuli ja monesko jakso oli seuraava. Ärsyttävintä uusien sarjojen katselussa on se, jos ne päätetään yhtäkkiä lopettaa yhden tai kahden kaudeen jälkeen, siksi on parempi katsoa sarjoja joita on tehty jo useampi kausi valmiiksi. Tosin, huippusarjan lopettaminen ärsyttää kyllä kymmenenkin kauden jälkeen.

Kaikki listan sarjat täyttää nämä kohdat:
1. Niissä on  superhyvät näyttelijät.

2. Sarjan henkilöt ja juoni ovat kiinnostavia.

3. Tarpeeksi jaksoja, ei vain yhtä kautta.

TOP 5 VALINNAT SARJAMARATONIIN

1. HOW I MET YOUR MOTHER

Ihan sama vaikka tietää, miten sarja loppuu. Olen nähnyt kaikki jaksot kolmeen kertaan ja edelleen voisin katsoa sarjan uudelleen. Tämä on vaan niin hauska sarja, vaikka Ted on vähän ärsyttävä. Yksi jakso kestää vain parikymmentä minuuttia eli yhden jakson ehtii katsoa vaikka aamupalalla. Sarjasta on tehty yhdeksän kautta, jaksoja on yhteensä 208.

Sarjan kaikki kaudet ovat katsottavissa Netflixissä.

2. RIMAKAUHUA JA RAKKAUTTA

Yleensä en välitä sarjoissa, jotka keskittyvät vain ihmissuhteisin ilman mitään muuta juonikuvioita, mutta tämä on poikkeus. Sarjassa on draamaa ja komediaa sopivassa suhteessa. Tästä sarjasta on tullut nyt seitsemän kautta. Kaksi uudempaa kautta olivat yhtä hyviä kun viisi vanhempaakin. Yhdessä kaudessa ei jaksoja ole kuin 6-8, niin senhän katsoo jo yhdessä illassa. Sarjasta on ensi vuonna tulossa uusi kausi.

Vanhimmat kaudet omistan DVD:nä, en tiedä löytyykö niitä jostain internetin uumenista.

6-7 kausi ovat katsottavissa ainakin C Moressa.

3. TRUE BLOOD

Paras vampyyrisarja ikinä. Tämä sarja on myös todiste siitä, että sarja/elokuva voi olla paljon parempi kuin kirja. True Blood-kirjat ovat aika kuraa tähän sarjaan verrattuna, myös alkuperäisellä kielellä. Sarja on aika väkivaltainen, mutta ei kammottava.  Kausia on tehty seitsemän ja yksi jakso kestää aina tunnin.

Kaikki kaudet ovat katsottavissa HBO:ssa.


4. VAMPYYRIPÄIVÄKIRJAT

Toiseksi paras vampyyrisarja. Ehkä välillä vähän liian teinisarja, mutta mitä väliä. En oikein tiedä miksi tykkään tästä sarjasta niin paljon. Tämä on yksi niistä ohjelmista, mitä katson jos en keksi muutakaan. Sarjasta on tehty kahdeksan kautta, yksi jakso kestää 40 minuuttia.

Kaikki kaudet ovat katsottavissa HBO:ssa.

5. BROOKLYN 99

New Yorkin parhaimmat ja pöntöimmät poliisit vauhdissa. Tämän sarjan olen löytänyt vasta tänä vuonna ja katsoin heti kaikki mahdolliset jaksot. Vauhdikasta komediaa ja hyvät näyttelijät. Aina oli pakko katsoa seuraava jakso. Sarjaa on tehty viisi kautta ja yksi jakso kestää aina parikymmentä minuuttia.

Neljä ensimmäistä kautta ovat katsottavissa Netflixissä.

+ 1. SWEETBITTER

Tämä oli aika outo, uusi sarjalöytö C Moresta. Sarja kertoo New Yorkiin muuttavan Tessin elämästä ja työstä huippuravintolassa. Sarja perustuu kirjaan ja sitä on tehty vasta yksi kausi, jossa on kuusi jaksoa. Sarja oli mielenkiintoinen, siinä oli paljon omituisia ihmisiä. Sarjassa tapahtui paljon, mutta ei kuitenkaan mitään. Odotan toista kautta, koska ensimmäisellä kaudella ei vielä oikein päässyt kovin syvälle Tessin elämään.

Kausi 1 on katsottavissa C Moressa.

Näillä sarjoilla voi aloittaa sarjamaratonin,
lisää katsottavaa löytyy myös täältä ja jos tosi-tv kiinnostaa, käy katsomassa mun suosikkisarjat.

Mitä sarjoja sä suosittelisit?

RAVINTOLASUOSITUS: VIIKINKIRAVINTOLA HARALD

Yleinen

Minulla oli synttärit viime viikolla ja halusin juhlistaa niitä käymällä ravintolassa, jossa en ollut aiemmin käynyt. Viikinkiravintola Harald löytyy useammaltakin paikkakunnalta, mutta itse kävin Jyväskylän ravintolassa. Olin kuullut ravintolasta kehuja ja kävellyt sen ohi monta kertaa, mutta en koskaan aiemmin ollut vielä sitä päässyt testaamaan. 

Vaikka oli lauantai, emme tehneet pöytävarausta. Alkuillasta ravintolaan mahtui hyvin ilman varaustakin(meitä oli kolme), mutta pikkuhiljaa pöydät täyttyivät. Jos ravintolaan on menossa isommalla porukalla, suosittelen tekemään varauksen. Harald on nimensä mukaan viikinkiteemainen ravintola ja aluksi pelkäsin, että se pilaa ravintolan. Teema oli kuitenkin toteutettu hyvin, mielestäni ravintola oli kuitenkin ihan tyylikäs eikä siellä ollut liikaa mitään krääsää. Työntekijät olivat pukeutuneet myös tyyliin sopivasti. Ravintolassa oli ystävällinen ja iloinen palvelu, eikä mitään tarvinnut odottaa liian kauan. Oli teemaa tai ei, tärkeintä ravintolassa on kuitenkin ruoka, muut asiat tulevat vasta sen jälkeen.

Kolme ruokalajia oli ehkä jo vähän liikaakin, vaikka eivät annokset mitään älyttömän isoja ole. Reilun kokoisia annokset kuitenkin ovat ja todellakin hintansa arvoisia. Ravintolan hintataso oli keskitasoa, kolme ruokalajia maksaa noin viisikymmentä euroa juomineen. Alkuruoaksi söin Athosvuoren alkuleivät, joiden kanssa tarjotut hernepyree sekä porkkana- ja punajuurihummus olivat hyviä. Pääruoaksi valitsin Robert Paholaisen häränpihvin, joka oli erinomainen annos. Pihvi oli ihan täydellistä, perunat olivat rapeita eikä kastiketta ollut liikaa. Myös uunijuurekset olivat hyvin kypsennettyjä. Pääruoista myös Kalliorannan kuha ja Myrskyluodon merilohi näyttivät hyviltä ja syöjät olivat tyytyväisiä. Koska oli mun synttärit, jälkiruoaksi otin Jellingin jälkiruokapäreen, jossa oli vähän liikaa syömistä kahden ruokalajin jälkeen. Parasta siinä olivat rapeat räiskäleet, jotka olivat oikeasti todella hyviä sekä kuusijäätelö ja skyr-valkosuklaamousse. Suklaakakku ja mustikkamousse eivät olleet niin hyviä, kakku oli ihan okei, mutta mousse oli mautonta.

Kaiken kaikkiaan hyvä synttäridinneri. Tuli pitkästä aikaa kokeiltua joku uusi ravintola, joka osoittautui paikaksi johon on päästävä toisenkin kerran. Vaan viikinkypärät jäi puuttumaan, niitäkin siellä kyllä oli tarjolla. Ehkä seuraavalla kerralla sitten.

SYKSY ON PARAS VUODENAIKA

Yleinen

Rakastan syksyä! Tykkään siitä melkein enemmän kuin kesästä. Kesällä on lämmintä ja luonto on parhaimmillaan, mutta syksyllä luonnon värit ovat paljon monipuolisemmat. Aurinkoinen ja raikas syyspäivä on mielestäni parempi kuin kesäpäivä. Ihan jo siitäkin syystä, että noin 85 % mun vaatevarastosta muodostuu villatakeista, eikä niitä voi kesällä pitää.

Se on niin ihmeellistä, miten jotkut puut muuttuvat keltaisiksi ja jotkut punaisiksi. Osa muuttuu myös aika ruman ruskeaksi, kuten tuo hevoskastanja. Ehkä se kituu ja kärsii jo kylmän talven pelosta tai siitä, että joutuu jälleen jäniksen jouluruoaksi. Suurin osa kasveista on todella upean näköisiä ja mun mielestä on harmillista, että on niin paljon havupuita, jotka ei muuta väriään. Toisaalta, tuo havunvihreä luo hienon kontrastin värikkäille lehtipuille.

Kesä on ihan kiva, mutta syksy on parasta. Syys-lokakuussa on monesti ihan mahtavat ulkoilukelit ja tällä viikolla on ollut myös mukavan lämmintä. Ainoa miinus on hirvikärpäset, jotka on yksi oksettavin asia mitä maa päällään kantaa, mutta onneksi niitä voi vältellä, kun pysyttelee pois synkimmästä metsästä.

UNOHTUNEET KESÄMUISTOT: PIETARSAAREN PARHAAT

matkat, Suomi

Kesä on jo mennyttä, mutta nämä kuvat ovat jääneet kokonaan julkaisematta. On kiva palata vielä helteisiin kesäpäiviin syysmyrskyn raivotessa ulkona. Vietin elokuun alussa viikonlopun Pietarsaaressa. Kirjoitin kaupungista jo aiemmin, mutta nyt esittelen Pietarsaaren parhaat ja kauneimmat paikat.  Aiemmin kirjoitin jo vanhasta kaupungista, Skatasta, mutta muita vierailun arvoisia paikkoja ovat ainakin Aspegrenin puutarha ja Fäboda.

Aspegrenin puutarha on niin hieno! Jos joku miettii jo ensi kesän kotimaan matkoja, niin tässä on kaikille viherpeukaloille huippukohde. Puutarhasta löytyy paljon erilaisia kukkia ja hyötykasveja. Siellä on myös ruusutarha ja Raamatullinen yrttitarha, jossa kasvaa Raamatussa mainittuja kasveja. Puutarhan yhteydessä on myös Rosenlundin pappila, jossa on lounasravintola ja siellä voi myös järjestää juhlia ympäri vuoden. Vaikka puutarha ei kukoistakaan talvella, alueella kannattaa vierailla myös joulumarkkinoilla, se on hieno myös silloin.

Fäboda on ehdottomasti vierailun arvoinen paikka kaikille, jotka tykkäävät ihailla merimaisemia ja luontoa. Aurinkoa voi ottaa hiekkarannalla tai rantakallioilla. Fäboda on myös hyvä uimaranta. Kesäisin paikka on suosittu, mutta tilaa siellä riittää. Ranta sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Siellä on myös kiva kahvila-ravintola, jossa voi syödä hyvää ruokaa kauniita maisemia ihaillen.

Pietarsaaren paras ravintola on mielestäni Pavis. Se sijaitsee vanhassa satamassa kauniissa merimaisemissa. Ruoasta voi nauttia joko ravintolan terassilla tai sisällä viihtysissä tiloissa. Ravintolan ruoka on todella hyvää ja annokset ovat kauniita. Ruokalistalla pyritään tarjoamaan sesongin mukaisista raaka-aineista valmistettuja ruokia. Elokuussa kun kävin syömässä Paviksella , söin maa-artisokkakeittoa, Pavis burgerin ja jälkiruoaksi Pappilan hätävaran modernin version. Myös Paviksen Toast Skagen näytti hyvältä ja pääruoista myös lohi ja pihvi olivat hyviä.

Toinen hyvä ravintola on keskustassa sijaitseva Pub Niska, joka alunperin Ahvenanmaalta kotoisin oleva ketju. Konseptin on kehittänyt Strömsöstä tuttu kokki Michael Björklund. Ravintolasta saa ainakin superhyviä pizzoja (tai siis ahvenanmaalaista peltileipää) ja listalta löytyy myös hampurilaisia ja salaatteja.

Nyt jälkeenpäin kun muistelee, niin kaikesta helteestä huolimatta oli kyllä kiva kesä.

Mikä on sun paras kesämuisto? 😊