AUSTRALIA OSA 5: MELBOURNE

Australia, matkat

Kaikista kaupungeista Australiassa, Melbournesta minulla oli ehkä suurimmat ennakko-odotukset, vaikka en kaupungista kuitenkaan paljon edes tiennyt. Kaupunkia on kehuttu ja olin nähnyt sieltä kuvia ja se on muutenkin tunnettu kaupunki. Lisäksi koin Adelaiden vähän tylsäksi, se nosti odotuksia, kun mietin että, mitä jos siellä olisi yhtä tylsää. Ei Melbournessa yhtään tylsää ollut, mutta kaupungista minulle jäi mieleen melu. En tiedä johtuiko se majapaikkani sijainnistani vai raitiovaunuista, mutta jotenkin tuntuu, että Melbourne oli paljon meluisampi kuin muut isot kaupungit Australiassa. Mielestäni Melbourne ei näyttänyt yhtään niiltä kuvilta joita, olin siitä nähnyt ennen vierailuani, joten kaupunkiin tutustuminen oli seikkailu. Onneksi meluisassa Melbournessa kulkee raitiovaunuja, koska niillä kätevää matkustaa ympäri kaupunkia ja samalla ihailla maisemia. Melbournessa vietin matkallani kymmenen päivää.

Adelaidesta Melbourneen on matkaa noin 750 kilometriä ja junamatka kesti kymmenen tuntia. Junalla matkustaminen Australiassa on aika jännää. Lippuvaraukseen piti antaa nimi (junassa ja myös bussissa). Junassa oli samanlainen check-in kuin lentokentällä, ja matkavarat jätettiin tiskille ja sait ne takaisin määränpäässä. Sen jälkeen piti odottaa ”boardingia” ja junan ovella piti esittää lippu ja henkkarit. Sen jälkeen matkustaminen ei poikennut Suomessa junalla matkustamisesta, paitsi että juna tuntui tosi hitaalta. Melbourneen saapuessa ensivaikutelma oli suurkaupunki, ainakin Adelaideen ja Perthiin verrattuna, juna-asemakin (Southern Cross Station) oli paljon isompi. Melbournen sanotaan olevan eurooppalaistyylinen kaupunki, mitä se onkin, mutta aasialaisella vivahteella. Kaupungissa asuu paljon aasialaista väestöä ja siellä on iso China Town. Välillä ei kaupungilla kulkiessa englantia ympärillä kuullut, pelkästään kiinaa, koreaa ja muita Aasian kieliä. Melbourne oli niin kansainvälinen, että siellä tapasin myös reissun ensimmäisen suomalaisen, kun hostellin respassa oli töissä yksi.

Melbournessa on yli 4,4 miljoonaa asukasta ja se on Australian toiseksi suurin kaupunki. Kymmenessä päivässä ehdinkin tutustua vain kaupungin keskustaan ja sieltäkin jäi vielä paljon näkemättä. Koska Melbourne on isompi kaupunki, siellä oli myös korkeampi hintataso majoituksessa sekä julkisessa liikenteessä, muuten hinnat olivat samalla tasolla muun Australian kanssa. Sesonkiaikana majoitusten hinnat nousevat hurjasti, marraskuusta helmikuuhun, eli kesäaikaan hinnat ovat korkeammat. Sää Melbournessa oli vierailemistani paikoista kaikkein vaihtelevin, välillä vettä satoi kaatamalla, välillä aurinko paistoi ja oli 34 astetta lämmintä. Olin siellä marraskuussa ja suurimman osan ajasta sää oli kuuma ja kostea. Useimpina päivinä oli yli 30 astetta lämmintä. Muuten se ei olisi haitannut, mutta hostellissa ei ollut ilmastointia huoneissa, niin oli vaikeuksia nukkua.

Flinders Street Station

MELBOURNEN MUST SEE-KOHTEET

Melbourne on iso kaupunki, joten itse olen vieraillut vain keskustan alueella, kaukaisin paikka missä kävin oli St Kildan ranta. Kaupungissa riittää nähtävää vaikka kuinka pitkäksi aikaa, puhumattakaan koko Victorian osavaltiosta. Mun matkavinkit on vaan Melbourneen ja ihan ekana vinkkinä voin sanoa sen, että siellä kannattaa vaan kävellä ympäriinsä (tai mennä raitiovaunulla) ja ihailla arkkitehtuuria, puistoja ja kaupunkia yleensä. Jo pelkästään kiertelemällä kaupunkia saa pari päivää helposti kulumaan ja samalla alkaa vähän hahmottaa kaupunkia, jonka jälkeen on helpompi liikkua ympäriinsä. 

1. EUREKA SKYDECK

Paras paikka nähdä maisemia! Rakennus on yksi maailman korkeimmista asuinrakennuksista ja siellä sijaitseva näköalapaikka on eteläisen pallonpuoliskon korkein. Näköalapaikka sijaitsee 285 metrin korkeudessa ja sieltä näkyy hyvin Melbourne ja kaupunkia ympäröivä alue. Pääsylipun hinta on 20 $, mutta silti kävin siellä kahdesti: Kerran päivällä ja kerran auringolaskun aikaan. Lähes kolmensadan metrin korkeudesta suurkaupunki näyttää yllättävän pieneltä. Tornissa pääsee myös ulkoterassille ja kaikista rohkeimmat voivat vierailla myös lasisessa kuutiossa tornin ulkopuolella. The Edge olisi maksanut erikseen, en halunnut maksaa siitä, terassilla vierailu riitti minulle. En ole varma olisinko uskaltanut edes mennä lasikuutioon, aika hurjalta se näytti. 

2. RAITIOVAUNUT 

Paras julkinen kulkuneuvo ikinä! Melbournessa on laaja raitiovaunuverkosto ja ydinkeskusta on free travel zonea, joten matkustaminen on ilmaista sen alueen sisällä. Jos et raitiovaunua muuten tarvitse, kannattaa ajaa kaupungin ympäri linjalla 35 City Circle Tram. Raitiovaunu on paras, koska se menee hitaasti ja ehtii samalla ihailla maisemaa ja onhan se nyt muutenkin vaan parempi kuin bussi.

3. SOUTHBANK & CROWN-KASINO

Yarra-joen etelärannalla, noin kilometrin päästä keskustasta, on Southbankin alue, jossa on paljon kivoja ravintoloita ja kahviloita. Rantakatua on kiva kävellä varsinkin iltaisin ja ihailla kaupungin valoja. Myös Eureka Skydeck sijaitsee South Bankissa. Siellä sijaitsee myös Crown-kasino, joka oli aika vaikuttava paikka. En ole koskaan käynyt Las Vegasissa, mutta uskon, että tuo kasino ei ole yhtään huonompi niihin verrattuna. Kasino ei ole pelkkä kasino, vaan se on entertainment complex, siellä on lisäksi ainakin useita ravintoloita, baareja sekä luksusliikkeitä. Lisäksi siihen kuuluu kolme hotellia ja neljäs on suunnitteilla. Valmistuessaan se olisi Australian korkein rakennus. Pelkkä kasino taisi olla kolmekerroksinen. Varsinaista pukukoodia sinne ei ollut, ihan hyvin sulauduin joukkoon. Vähän köyhä olo tosin tuli, kun itse käytin peleihin rahaa 20 dollaria ja joihinkin pöytiin pienin panos oli 50 $ tai varmaan enemmänkin….

Baarista sai hyviä drinksuja, vain 20 $ kappale. Siihen hintaan sai kyllä myös hyvät näköalat terassilta rantakadulle. Nuo ihme tulijutut tuossa kuvassa on Gas Brigades Fire Show, joka on iltaisin aina tunnin välein. Ekan kerran säikähdin niitä ihan kauheasti, koska niistä kuuluu kova ääni ja tuli tuntuu kuumalta kauas asti. Kuva on otettu kauempaa sillalta, mutta se terassi oli ihan siinä vieressä, kivasti lämmitti tuo esitys. 

4. QUEEN VICTORIA MARKET

QVM on suosittu vierailukohde, joten olihan se pakko käydä katsomassa. Se on kauppahallin ja markkinoiden yhdistelmä, josta luultavasti löytyy ihan kaikkea mahdollista ostettavaa. Ihan kiva paikka, josta ostin hyvää suklaata. Valitettavasti ainakin omalla kohdallani helle yhdistettynä liha-ja kalatiskien hajuun aiheuttaa hirveän oksennusreaktion, eikä vierailu ollut kovin miellyttävä kokemus. Mutta jos markkinat ja kauppahallit kiinnostaa, siellä kannattaa käydä.

5. BOTANIC GARDEN & SHRINE OF REMEMBRANCE JA FITZROY GARDENS

Cook’s Cottage

Isossa kaupungissa on paljon puistoja. Vierailulla kannattaa ainakin käydä Royal Botanic Gardenissa, joka on iso kasvitieteellinen puutarha parin kilometrin päässä keskustasta. Puisto on auki aamulla puoli kahdeksasta illalla auringolaskuun saakka. Itse en saanut käynnistäni puistossa ihan kaikkea irti, koska sää oli silloin aika huono. Menin sinne myös niin myöhällä, että en ehtinyt kiertää koko aluetta. Puutarha on kooltaan 36 hehtaaria ja osa isompaa puisto-aluetta. Siellä saisi helposti kulumaan koko päivän ja kaiken vehreyden keskellä samalla unohtaa, että on suurkaupungissa. Kasvitieteellisen puutarhan läheisyydessä sijaitsee myös Shrine of Remembrance-sotamuistomerkki, joka on vaikuttavan näköinen rakennus.

Toinen kiva puisto on Fitzroy Gardens, josta löytyy myös Cooks’ Cottage, mökki jossa kapteeni Cookin vanhemmat asuivat. Mökki on siirretty Englannista Australiaan. Mökki oli ulkoapäin niin söpö! Puistossa on myös paljon erilaisia puulajeja,  patsaita ja puroja. Tämäkin puisto oli aika iso ja siellä oli mukavan rauhallista, koska jostain syystä Melbournessa oli kauhean meluista joka paikassa. Molemmissa puistoissa oli myös hauska bongata lintuja ja muita eläimiä. Eksoottisin löytö oli kilpikonna Kasvitieteellisessä puutarhassa.

Shrine of Remembrance

6. DOCKLANDS

Vanhan satama-alueen ympärillä sijaitseva Docklands on modernin näköinen kaupunginosa. Sinne on rakennettu paljon uusia rakennuksia ja siellä oli meneillään paljon rakennustöitä. Siellä on muun muassa iso urheilustadion, kiva rantabulevardi Waterfront Cityssä, Melbourne Star-maailmanpyörä ja The District-ostoskeskus. Uudet talot joen rannalla olivat hienoja, siellä olisi ihan kiva asua. 

7. ST KILDA 

Toinen vierailunarvoinen kaupunginosa on St Kilda. Jos Melbournessa haluaa rannalle, 7 kilometrin päässä keskustasta sijaitseva St Kilda on lähimpänä. Sinne pääsee kätevästi raitiovaunulla 96, matka kestää puolisen tuntia. Ranta on hieno palmujen reunustama, valkohiekkainen ranta. Siellä on myös pitkä laituri (St Kilda Pier) ja sen päässä aallonmurtaja, josta on hyvät maisemat rannalle. Siellä asuu myös pingviinejä, joita voi bongata parhaiten iltaisin, itse en niitä nähnyt. Kun vierailin rannalla, oli ihan sairaan kuuma, 34 ℃, hiekka oli niin kuumaa, että jalkapohjat paloi. St Kildassa sijaitsee myös Luna Park-huvipuisto. Jos asuisin Melbournessa, myös St Kilda olisi varmaan ihan kiva asuinpaikka.

8. MUSEOT

Melbournessa on paljon museoita, itse kävin neljässä eri museossa. Erikoisin vierailemistani museoista oli ACMI eli Australian Centre of Moving Image. Se on tv-, elokuva- ja muun digitaalisen kulttuurin museo. Sisäänpääsy perusnäyttelyyn on ilmainen. Siellä kerrottiin Australialaisen ja muun elokuvan historiasta ja siellä pystyi kokeilemaan erilaisia pelejä sekä elokuvien erikoistehosteita. Vili Vilperistä sieltä ei kuitenkaan paljon tietoa löytynyt. Toinen ongelma museossa minulle oli se, että kaikesta liikkuvasta kuvasta ja museon melusta tuli huono olo. Siitä huolimatta suosittelen vierailemaan siellä.

Toinen mielenkiintoinen museo oli Immigration Museum. Sisäänpääsy maksaa 15 dollaria ja vierailuni aikaan siellä oli esillä kolme kiinnostavaa näyttelyä. Päänäyttely oli Australian maahanmuuton historiasta, Suomesta ei löytynyt mitään mainintaa. Muut näyttelyt olivat tarinoita erilaisten Australialaisten elämästä ja miten identiteetti muodostuu.

Kiinnostava museo on myös Hellenic Museum, Kreikan historiaan, kulttuuriin ja taiteeseen keskittyvä museo. Sen on perustanut Kreikasta Australiaan muuttanut liikemies. Museon sisäänpääsy maksaa 10 $ ja vaikka museo on aika pieni, se on hintansa arvoinen vierailukohde. Neljäs museo, jossa kävin oli Melbourne Museum, joka on luonnon- ja kulttuurihistoriasta kertova museo.  Lippu sinne maksoi 14 dollaria. Kiinnostavaa oli ainakin Bunjilaka Aboriginal Cultural Centre, jossa oli paljon tietoa aboriginaalien kulttuurista. Myös Forest Gallery oli hieno, metsä keskellä museota. Kiinnostavin oli kuitenkin vierailuni aikaan museossa ollut näyttely ensimmäisestä maailmansodasta.

9. MELBOURNE ZOO 

Eläintarha on Australian vanhin ja yksi maailman vanhimpia eläintarhoja, se on avattu vuonna 1862. Puisto sijaitsee muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustassa ja lippu sinne maksaa 36 $, joka oli mielestäni aika kallis. Eläintarha oli minulle vähän pettymys ja paljon pienempi kuin odotin. Pettymyksestä voin syyttää osittain itseäni, olin siellä lauantaina ja kuumana päivänä, joten siellä oli paljon ihmisiä ja eläimet olivat vetäytyneet piiloon auringolta ja myös ihmisiltä. Jännittävintä mun eläintarhareissussa oli matka sinne, kun jäin väärällä pysäkillä pois, siellä oli pysäkki oudosti keskellä metsää? Löysin kuitenkin perille ja paluumatka sujuikin paremmin. Eläintarhaan pääsee raitiovaunulla nro 109. 

10. OSTOSKESKUKSET

Ostosmahdollisuudet Melbournessa ovat oikeastaan ihan rajattomat. Valitettavasti matkalaukun sekä pankkitilin saldon rajallisuus haittasivat mun shoppailua. Kiertelin kyllä kaupoissa paljonkin, se oli hyvää ajankulua sadepäivinä, mutta ostokset jäivät kyllä vähiin. Docklandsissa sijaitsevan The Districtin lisäksi kannattaa käydä ainakin Melbourne Central- ja Emporium-ostareilla. Jos luksusliikkeitä kaipaa, niitä löytyy kasinon lisäksi myös Collins Streetilta.

Näkymät hostellin kattoterassilta

Kyllä Melbournessa olisi helposti saanut ajan kulumaan kauemminkin kuin kymmenen päivää. Melbournen jälkeen vuorossa oli lyhyt stoppi Australian pääkaupungissa Canberrassa ennen Sydneyyn matkustamista. Seuraavassa osassa selviää, oliko Canberra tylsää mainettaan mielenkiintoisempi…

AUSTRALIA OSA 4: ADELAIDE

Australia, matkat

Etelä-Australian osavaltion pääkaupunkiin Adelaideen suuntasin reilun kuukauden reissaamisen jälkeen. Lento Länsi-Australian Perthistä kesti noin kolme tuntia ja perillä Adelaidessa olin illalla, sinne saapuessa sain ihailla hienoa auringonlaskua. Kaikki Australian sisäiset lennot lensin Qantasilla, jota ei voi kun kehua. Adelaiden lentokentältä keskustaan pääsee bussilla, bussimatka Currie Streetille kesti puoli tuntia. Adelaidessa söin parasta ruokaa koko reissulla ja kaupungissa onkin paljon hyviä ravintoloita. Siellä järjestetään myös paljon erilaisia tapahtumia. Adelaidessa on paljon kirkkoja ja museoita. Kuten Perthissä, myös Adelaidessa oli meneillään isoja rakennustöitä, siellä olisi hauska vierailla parin vuoden päästä katsomassa, onko kaupunki ihan erinäköinen. Kesäaikaan sinne ei kuitenkaan kannata mennä, siellä on kuulemma niin kuuma, että asfaltti sulaa.

Adelaidessa olin loppujen lopuksi kuusi päivää, aluksi en suunnitellut viipyväni siellä niin pitkään. Olin kuullut, että se on aika tylsä paikka. Kun olin siellä, pidin sitä itsekin aika tylsänä paikkana. Mutta nyt kun ajattelen jälkeenpäin, kaupungissa oli oma viehätyksensä. Se oli vähän erilainen, eikä liian iso kaupunki.

MITÄ NÄHTÄVÄÄ ADELAIDESSA ON?

Vietin aikani Adelaidessa kaupungin keskustan lähettyvillä sekä kävin retkellä Barossa Valleyn viinialueella. Heti kun lähtee Adelaidesta ympäröivälle maaseudulle ja Adelaide Hillsille, maisemat muuttuu niin paljon paremmaksi, ja olihan se viinikin hyvää. Kaupungin keskusta on ensisilmäyksellä ulkoasultaan beige ja vähän tylsä, mutta sieltä löytyy kuitenkin paljon hyviäkin asioita. 

Museoista ja gallerioista voin suositella ainakin Art Gallery of South Australiaa, Migration Museumia ja South Australian Museumia. Taidegalleriassa oli vierailuni aikana perinteisen taiteen lisäksi esillä myös Paolo Sebastianin upeita mekkoja. Migration Museum oli kiinnostava, pieni museo. Museosta löytyy paljon tietoa Australian maahanmuuton historiasta. Suomesta ei montaa mainintaa sieltä löytynyt. Migration Museum sijaitsee ihan South Australia Museumin vieressä. South Australia Museumissa on esillä monta erilaista näyttelyä, esineitä on niin Australiasta kuin muualtakin maailmasta. Mielenkiintoisinta oli tutustua Australian alkuperäiskansojen kulttuuriin. Kaikkiin kolmeen museoon oli ilmainen sisäänpääsy, mikä oli hienoa.

Adelaiden kasvitieteellinen puutarha on ihan kiva ja lähettyvillä sijaitseva Adelaide Zoo on myös kiva vierailupaikka. Kasvitieteellisessä puutarhassa en kyllä kauan saanut aikaani kulumaan ja eläintarhan lipun hinta, 35 dollaria, oli mielestäni vähän liian kallis. Adelaiden eläintarha on ainoa paikka Australiassa missä voi nähdä pandoja, mutta silti lipun hinta oli liikaa. Eläintarha oli aika pieni eikä siellä pandojen lisäksi ollut mitään kovin erikoista. 

Parasta Adelaidessa oli retki Barossa Valleyyn. Varasin retken hostellista, 124 dollarin hinta sisälsi vierailut neljällä viinitilalla (Yaldara Estate, Peter Lehmann Wines, Langmeil Winery ja Lindsay Wine Estate) sekä lounaan. Taste the Barossa-yrityksen retkiä voi suositella, reissu oli hintansa arvoinen ja opas oli hyvä. Kaupungista ajoimme maisemareittiä Adelaide Hillsin yli ja matkalla pysähdyimme katsomaan ”Whispering Wall”-patoa. Teimme myös pienen stopin söpössä Tanundassa, joka on Barossa Valleyn ”pääpaikka”. Jos Adelaiden kaupunki ei ole mitenkään ihmeellinen, maisemat paranevat todella paljon heti kaupungin ulkopuolella. Harmi, että retkellä maisteltuja viinejä ei taida Suomesta saada. Parasta oli Yaldara Estaten 2017 Chateau Yaldara Moscato ja erikoisinta viiniä oli Peter Lehmannin Black Queen Shiraz-kuohuviini.

Adelaidessa on myös ihan hyvät shoppailumahdollisuudet ja myös Adelaide Central Market-kauppahallissa kannattaa käydä, jos niistä tykkää. Myös Chinatown on näkemisen arvoinen ja kannattaa vierailla myös jossain kaupungin useista kirkoista. Rannikolla en Adelaidessa käynyt, mutta rannat ovat kuulemma hienoja. Myöskään Kangaroo Islandilla en tällä reissulla vieraillut, se kuulostaa myös kivalta paikalta. 

Adelaide oli ihan kiva, ei mun suosikki eikä inhokki. Voisin mennä sinne toistekin, luulen että Etelä-Australian parhaat palat on vielä näkemättä. Itse kaupunki sopii muutaman parin päivän stopiksi. Parasta siellä oli mun vierailulla ruoka ja viinit. 

Miinusta Adelaidelle siitä, että juna-asema ei sijaitse keskustassa. Adelaidesta jatkoin matkaa junalla Melbourneen, kymmenen tunnin junamatka oli mielenkiintoinen kokemus. Junamatkan tein Great Southern Rail-yhtiön The Overland-junalla. Peruslippu maksaa 99$. Haaveenani on matkustaa Australian halki junalla, Perthistä Sydneyyn ja ehkä myös Darwinista Adelaideen. Ne ovat kuitenkin sen verran kalliita reissuja, että ne matkat jäivät vielä tekemättä.

AUSTRALIA OSA 3: LÄNSI-AUSTRALIA OSA II

Australia, matkat

Länsi-Australian seikkailut jatkuu! Olethan jo lukenut ensimmäisen osan ja vastaukset yleisimpiin kysymyksiin? Melkein kuukauden ehdin pyöriä Perthissä ja siinä lähistöllä ennenkuin keksin mihin päin lähtisin seuraavaksi. Olisi kannattanut tehdä jonkinlainen matkasuunnitelma…Olin jo aikeissa lähteä Kalgoorlieen kullankaivajaksi, kunnes sain Helpx-paikan Kojonupista ja reissun suunta muuttui. Kullankaivajaksi en koskaan päässyt ja myös maailman suurin kultakaivos jäi näkemättä.

FREMANTLE

Fremantle
Fremantle

Fremantle on ihana pieni satamakaupunki puolen tunnin matkan päässä Perthistä. Kaupungissa on iso satama, hyviä rantoja ja tosi paljon kahviloita. Minulle tuli Fremantlesta New Orleans mieleen. En ole koskaan käyntyt siellä, mutta jotenkin voisin kuvitella, että siellä olisi samanlaista. Ehkä rento tunnelma ja French Quarterin tyyliset rakennukset aiheuttaa tän mielleyhtymän. Fremantlessa olin viikon ja yövyin halvassa AirBnB-huoneessa, joka maksoi 19$/yö. Valitettavasti parina päivänä satoi vettä aivan kaatamalla ja oli todella kylmä, joten aikaa meni myös Netflixiä katsoessa. Lämpimällä ja aurinkoisella säällä (eli suurimman osan ajasta…) Fremantle on ihan mahtava rantalomakohde. South Beachilla ei ollut ryysistä, ihan rauhassa sai rannalla istua.

Little Creatures Brewery

Vierailun arvoinen paikka on ehdottomasti Little Creatures Brewery. Se on olutpanimo, jonka yhteydessä on myös ravintola. Hyvää olutta, ihan superhyvää ruokaa ja terassilta merimaisemat, ei voi paljon parempaa olla. Hyvällä tuurilla voit myös bongata delfiinejä, joiden näkeminen on ei-niin romanttisten treffien kohokohta…mutta ei siitä sen enempää. Oluen lisäksi myös kahvifaneille löytyy paljon vaihtoehtoja!  Fremantlessa on oikeasti niin paljon kahviloita, että South Terrace-katua kutsutaan ”Cappucino Stripiksi”.

Paikallisia tuotteita, ruokaa ja taidetta löytyy Fremantle Markets-markkinoilta/kauppahallista. Kannattaa käydä tutustumassa, siellä on yli 150 myyjää ja sieltä löytyy vaikka mitä.  Markkinat eivät ole auki joka päivä, vaan vain viikonloppuisin perjantaista sunnuntaihin sekä juhlapäivinä. Satamakaupungissa kun ollaan, paikka missä kannattaa käydä on merenkulkumuseo. West Australia Maritime Museumiin sisäänpääsy maksa 15$ . Se on kiinnostava museo, vaikka ei merenkulusta paljon tietäisi. Museossa on esillä vaikka mitä mielenkiintoista purjeveneestä säilöttyyn haihin. Museo sijaitsee sataman alueella ihan meren rannalla.

Fremantle
Bathers Beach, Fremantle

Fremanle oli yksi viihtyisimmistä paikoista, missä kävin. Siellä kannattaa vaan kuljeskella ympäriinsä ja nauttia tunnelmasta. Ja ehdottomasti istua rannalla katsomassa auringonlaskua, vaikka olisi kuinka kylmä.

ROTTNEST ISLAND

quokkaselfie

Kun näin ekan kerran kuvan, jossa oli #quokkaselfie, olin myyty. Tiesin, että mun on pakko päästä ottamaan samanlainen kuva. Quokat eli lyhythäntäkengurut on niin söpöjä!!! Niitä ei elä luonnonvaraisena missään muualla kuin Rottnest Islandilla. Siellä niitä on helppo bongata ja ne on niin kesyjä, että sieltä olisi helppo napata yksi mukaan lemmikiksi. Eläimiin koskeminen ja niiden ruokkiminen on kuitenkin kiellettyä. Kuvassa ne saa onneksi poseeraamaan kyllä ilman mitään temppujakin. Rottnest Islandille pääsee lautalla Perthistä tai Fremantlesta. Edestakainen lauttamatka Fremantlesta maksoi noin 70 $ . Matka kestää  25 minuuttia.

Quokka
Ne nukkuu näin!!!

Saarella on kaksi pientä kylää, missä on hotelli ja muita majoituspaikkoja, kauppa ja pari ravintolaa. Saari on lähes asumaton, siellä asuu vakituisesti vain ihmisiä, jotka työskentelevät saarella. Rottnest Island on 11 kilometriä pitkä ja leveimillään 4,5 kilometriä leveä. Saaren mäkisessä maastossa voi pyöräillä, mutta saaren ympäri kulkee myös bussi. Saaren maisemat ovat sanoinkuvaamattoman hienot ja siellä on kymmeniä upeita rantoja, jossa sai olla ihan yksin. Quokkien lisäksi saarella voi nähdä merileijonia sekä erilaisia liskoja ja lintuja. Myös valaiden bongaaminen on mahdollista. Olkoon saari kuinka turistirysä hyvänsä, saari oli paras paikka missä kävin koko reissulla. En ollut siellä ihan huippusesonkiaikaan ja silloin ainakaan kylien ulkopuolella ei turistilaumoja ollut. Kiersin saaren ympäri, ensin bussilla toiseen päähän ja kävellen takaisin. Quokkia oli helpointa bongata saaren kylien välissä ja niiden läheisyydessä. Toisessa päässä saarta en nähnyt niitä yhtäkään. Quokka on kyllä maailman söpöin eläin!

Rottnest Island
🙂
Rottnest Island

Ehdottomasti kannattaa mennä Rottnest Islandille, jos on mahdollisuus! Jos pääsen sinne vielä toisen kerran, niin olen siellä ainakin viikon. Ja pari quokkaa tuon kotiin.

KOJONUP

Kojonup

Kullankaivuun sijasta lähdin vapaaehtoistöihin HelpX:n kautta maatilalle. HelpX-sivuston kautta voi etsiä erilaisia töitä, joista ei saa rahaa vaan asumisen ja ruoan palkaksi. Se on hyvä tapa matkailla rahaa säästäen ja samalla tutustuu paikallisten ihmisten elämään. Useimmat HelpX-paikat ovat erilaisilla farmeilla, mutta sivulla on myös muunlaisia paikkoja. Jäseneksi liittyminen maksaa 20 euroa/2 vuotta, silloin voit itse ottaa yhteyttä työpaikan tarjoajiin. Paikkoja on tarjolla ympäri maailmaa, muutamia myös Suomessa. Olen nyt kerran ollut töissä HelpX:n kautta ja voisin mennä uudelleenkin. Australiassa olin luomumaatilalla, jossa oli 6000 kanaa ja paljon lampaita. Tilan koko oli vaatimattomat 600 hehtaaria. Töihini kuului kananmunien kerääminen päivittäin, kananmunien pakkaaminen ja kaurahiutaleiden pakkaaminen. Lisäksi autoin välillä kotitöissä. Työ ei ollut vaikeaa eikä sitä ollut paljon.

Kojonup

Farmi oli hienossa paikassa keskellä Australian maaseutua. Lähimpään naapuriin oli viisi kilometriä ja kauppaan neljäkymmentä. Tätä syrjäistä sijaintia en tiennyt etukäteen ja olikin aika hauska kokemus lähteä bussipysäkillä vieraan papparaisen kyytiin ja ajella keskelle ei mitään. Niinhän kauhuelokuvat alkaa. Kaiken lisäksi auton kyydissä oli pakastin, olin varma, että sinne mun ruumis päätyy paloiteltuna. Vähän epäillen lähdin miehen kyytiin ja matkalla pikkupaniikissa mietin, että miten selviän mahdollisista vaaratilanteista. Papparainen oli kyllä luotettavan ja mukavan oloinen, mutta pelkään aina pahinta. Hän oli maatilan omistajan isä ja oikeasti mukava. Ihmistuntemukseni osui sillä kertaa oikeaan.

Maatilalla asui perhe, äiti, isä ja kolme lasta. Minä asuin konttiin remontoidussa asunnossa, jossa oli kaikki mukavuudet, mutta se ei ollut kovin siisti ja siellä asui mun lisäksi niitä hirveitä hämähäkkejä. Yhden tapoin hakkaamalla sen paistinpannulla kappaleiksi, toinen asui ilmastointilaitteessa. Ei kai se myrkyllinen laji ollut, mutta ällöttävä otus. Aamulla heräsin usein lampaan määkimiseen, kun siinä mun asunnon takana oli karitsojen laidun. Siellä oli sillä hetkellä vain yksi karitsa ja sille aina juttelin, ettei se olisi yksinäinen. Lampaiden ja kanojen lisäksi maatilalla oli kuusi isoa koiraa ja ainakin samanverran kissoja. Villikenguruita näki joka päivä ja myös paljon papukaijoja. Kookaburraa en nähnyt, mutta kuulin. Kirkas tähtitaivas näkyi öisin ja oli täysin hiljaista. Voisinpa muuttaa Australian maaseudulle!

Mun kämppis
Mun BFF

Paikka oli ihana, mutta en viihtynyt kauempaa kuin kaksi viikkoa, koska minulla oli liian vähän tekemistä ja koska maatila oli niin syrjässä, tuntui ahdistavalta olla muiden kuljetuksen varassa. Lisäksi se oli ärsyttävää, että töitä oli aamulla ja illalla vähän aikaa. Vapaa-aikaa oli keskellä päivää muutama tunti ja illalla pari tuntia, kun oli jo ihan pimeää. Ehdinpä ainakin kahden viikon aikana lukea monta kirjaa ja katsoa elokuvia. Televisiosta tosin, koska tuolla syrjässä netti ja puhelin ei toiminut kunnolla.  Perhe oli kyllä mukava, juhlittiin mun synttäreitäkin vaikka ne oli tuntenut mut vasta pari päivää, mutta jotenkin tuli semmoinen ulkopuolinen olo siellä. Perheen äiti oli usein kiukkuinen, kun hän oli niin stressaantunut ja kiireinen. Lisäksi heillä oli ollut jo niin monta helperiä, he toivoivat, että illat olisivat heidän omaa aikaansa. Toisaalta se oli hyvä, ettei ollut pakko viettää perheen kanssa aikaa, mutta se oli myös aika ankeaa ja yksinäistä. Sairastin myös aivan kauhean flunssan sinä aikana kun olin tuolla, joten sekin teki olosta huonon. 

Kojonup

Maatilalta neljänkymmenen kilomerin päässä sijaitseva Kojonup oli pieni kaupunki, jossa oli kauppa, pari kahvilaa ja ravintola sekä turisti-info. Bussilla sinne pääsee ja sieltä pääsee pois pari kertaa viikossa, Perthiin on neljän tunnin bussimatka (255 km)  ja Albanyyn pari tuntia. Nähtävyyksinä siellä on ainakin suuri kärry 😀 ja Kodja Place, jossa oli ainakin hieno ruususokkelo. Turisti-info ja matkamuistomyymälä sijaitsevat siinä vieressä.

ALBANYSTA ESPERANCEEN – PIELEEN MENNYT ROADTRIP

Mt Clarence, Albany

Pari viikkoa maatilalla oltuani jatkoin matkaani etelään. Matkustin bussilla pari tuntia Albanyyn, koska en keksinyt minne muuallekaan olisin mennyt. Pari tuntia bussissa ja olin taas meren rannalla ja vapaa kulkemaan mihin halusin, milloin halusin. Albany ei kaupunkina ollut mitenkään erikoinen, mutta se on hienolla paikalla rannalla. Parasta kaupungissa oli näköalat korkealta mäenpäältä. Mt Clarence summit ja memorial ovat ehdottomasti vierailun arvoinen paikka, aivan upeat maisemat. Lähes huipulle asti pääsee autolla, mutta minä reippaana lenkkeilin kaupungista koko matkan sinne. Aika koville kiipeäminen otti ja osa reitistä oli jyrkkää metsäpolkua, mutta perille päästyäni totesin, että kiipeäminen oli todellakin kaiken vaivan arvoista.

Näköalapaikan lisäksi kaupungissa ei ollut paljon nähtävää. Otsikossa mainittu pieleen mennyt roadtrip alkoi kuitenkin lupaavasti Albanysta. Hostellin ilmoitustaululla näin lapun, jossa etsittiin matkaseuraa roadtripille Adelaideen. Laitoin ilmoittajalle viestiä, vaikka ajattelin, että hän on varmasti jo lähtenyt. Toisin kävi ja sovimme tapaamisen. Ilmoittajalla oli auto ja hän vaikutti mukavalta. Hengailimme muutaman tunnin ja siinä vaiheessa ajattelin, että tulemme hyvin toimeen. Pari päivää tapaamisestamme lähdimme Albanysta kohti Adelaidea. Ennen lähtöäni kävin ostamassa matkalla tarvittavia varusteita, kuten makuupussin, onneksi KMart on paras ja halpa kauppa, niin niihin ei mennyt liikaa rahaa.

Fitzgerald River National Park

Ensimmäsenä päivänä ajoimme Emu Pointin ja Two People’s Bayn kautta Fitzgerald River National Parkiin. Yövyimme keskellä kansallispuistoa olevalla leirintäalueella. Saavuimme sinne vasta aika illalla ja ehdimme ennen pimeäntuloa käydä lyhyellä kävelyllä ja tehdä ruokaa. Nukuimme autossa, se oli ihan okei. Alueella oli todella pimeää yöllä, siellä oli vain aurinkovoimalla toimivat sähköt. Ruokaa teimme Trangialla. Aamulla heräsin jo ennen kuutta, koska oli niin valoisaa. Aamupalan jälkeen kirjoitin mun matkapäiväkirjaa ulkona, kengurut vaan pomppi ympärillä. Se oli aika uskomatonta. Aamulenkin jälkeen jatkoimme matkaan Point Ann-nimiselle näköalapaikalle niemen kärkeen. Kansallispuistossa tiet olivat päällystämättömiä ja viimeinen parinkymmenen kilometrin pätkä Point Anniin oli todella huonossa kunnossa. Point Ann on kyllä upea paikka, huonosta tiestä huolimatta siellä kannattaa käydä. Siellä on leirintäalue ja todella upea ranta. Lisäksi alueella voi myös nähdä valaita.

Point Ann

Upeista maisemista huolimatta mun matkaseura alkoi kiristää mun hermoja. Tiedättekö ne ihmiset jotka tekevät ihan kaiken mahdollisimman hitaasti? Mun matkaseura oli tuskaisen hidas kaikessa. Ihan kaikessa, ruoanlaitosta matkalla etenemiseen. Tuolla Point Annissa hän myös halusi pysähtyä lukemaan keskellä päivää. Siinä vaiheessa en tiennyt olisinko itkenyt vai nauranut. Sillä aikaa kun toinen istui autossa lukemassa, itse ihailin maisemia rannalla. Ja olin todella vihainen. Tässä vaiheessa alkoi selvitä, että meidän aikataulut tulisivat olemaan hyvin erilaiset. Olin suunnitellut ja esitellyt ihan toimivan aikataulun, jota ei todellakaan tätä tahtia noudatettaisi. Jos olisin jatkanut roadtripillä Adelaideen saakka, luulen että olisin vieläkin matkalla.

Kansallispuistossa ajoimme päällystämätöntä tietä kymmeniä kilometrejä ennen pääsyä takaisin South Coast Highwaylle. Ravensthorpessa käännyimme taas pienemmälle tielle ja kävimme Hopetounissa. Kävimme turisti-infossa kysymässä oliko lähistöllä edullisia majoituspaikkoja. Matkaseurastani täytyy hitauden lisäksi mainita äärimmäinen piheys ja tiukka budetti. Hän oli ollut Australiassa siinä vaiheessa noin neljä kuukautta ja nukkunut autossaan suurimman osan ajasta. Hän myös valmisti lähes kaikki ruokansa itse. Ihan läheltä majoituspaikkaa ei löytynyt, ajelimme taas hiekkatietä neljäkymmentä kilometriä Mason’s Bay Campgroundille. Rantatie sinne oli valitettavasti poikki tulvan takia, joten jouduimme kiertämään. Hopetounissa oli upea ranta, joten uskon että rantatiellä olisi ollut hienot maisemat. Itse leirintäalueessa ei ollut mitään vikaa. Se maksoi viisi dollaria yöltä ja oli meren rannalla. Saavuimme sinne taas vähän ennen pimeäntuloa. Muuta ei ehtinyt tehdä kun ruokaa ja sitten oli taas pimeää. Puhelin tai netti ei tuolla alueella toiminut, joten muuta ei voinut tehdä kun lukea otsalampun valossa. Ihailin myös kaunista auringolaskua rannalla, mutta samalla se oli kyllä paskin ilta koko reissussa. Huonossa seurassa illan muutama pimeä tunti on kaikista pahinta.

Reissun paskin ilta…
Stokes National Parkissa on hyvät vaellusreitit

Aamulla heräsimme taas auringonnousun aikaan ja jatkoimme matkaa. Ennen Esperanceen saapumista kävimme nopeasti Stokes National Parkissa. Sieltä en muista muuta kun että näimme muutaman kengurun, siellä oli tulva ja satoi vettä. Esperanceen saavuimme aamupäivällä. Matkakumppanini halusi taas pitää taukoa, jonka hän aikoi viettää lukemalla autossa. Outo tyyppi. Meidän oli tarkoitus yöpyä hostellissa ja yritin ehdottaa, että jos kävisimme vaikka katsomassa onko siellä tilaa. Netistä ei oikein löytynyt tietoa ja puhelimeen ei vastattu. Esperancessa meidän oli tarkoitus olla useampi päivä ja käydä Cape Le Grandin kansallispuistossa.

Kolmas ongelma mun matkaseurassa: hän oli aina oikeassa. Omasta mielestään. Sillä aikaa kun toinen istui lukemassa, mä kiertelin Esperancen rantakadulla ja istuin kahvilassa syömässä vohveleita ja käyttämässä ilmaista wifiä. Iltapäivällä menimme hostellille. Ja kappas, se oli suljettu remontin takia….tässä vaiheessa mulla meni hermot lopullisesti. Hän aikoi jatkaa matkaa suoraan kansallispuistoon. Mä en halua nukkua viikkoa autossa ja elää ilman suihkua koko aikaa, joten sanoin että mut voi jättää lähimpään hotellin. Asuin sitten kaksi yötä merenrantahotellissa hintaan 119 $/ yö. Matkaseurani jatkoi yöksi kansallispuistoon.

Esperance Great Ocean Road
Esperance

Seuraavana päivänä näimme vielä, kiersimme Esperancen ”Great Ocean Roadin”, joka on neljänkymmenen kilometrin lenkki aivan mahtavissa merimaisemissa! Se kannattaa ehdottomasti kiertää, jos on Esperancessa tai lähistöllä. Siihen loppui meidän yhteinen roadtrip. Reilusta 2600 km päästiin noin 600 km. Kaikki mun retkeilykamat jätin mun seuralaiselle. Sen jälkeen kun meidän tiet erosi, en ole kuullut hänestä. Itse vietin vielä toisen yön Esperancessa ja palasin bussilla Perthiin. Kymmenen tuntia bussissa ei ollut kyllä kovin kivaa, mutta ohi vilahtelevia maisemia, pikkukyliä ja suolajärviä ihaillessa se meni. Matkalla bussi kulki myös Tin Horse Highwayta, jossa on tien varrella hauskoja hevosveistoksia. Perthiin palattuani vietin pari yötä Midlandissa AirBnB:ssä ja lensin Adelaideen.

Roadtripille jos haluaa Australiassa lähteä, syrjäseuduilla ajellessa kannattaa pitää huolta, että auto on kunnossa ja bensaa on tarpeeksi. Myös juomista on hyvä olla runsaasti mukana. Roadtripillä meidän oli tarkoitus ylittää Nullarbor Plain, jossa kyliä on noin sadan kilometrin välein ja puhelimen kuuluvuus on heikkoa. Se jäi nyt kokematta ja tuossa seurassa ehkä parempi niin. Autolla matkustaessa on hyvä olla useampi kuljettaja, ettei tarvitse yksin ajaa tuhansia kilometrejä, mun matkaseuralle oli aluksi ihan okei, että hän yksin ajoi, mutta parin päivän jälkeen ei ollutkaan. Auringonlaskun aikaan ja hämärässä ajaessa kengurut liikkuu paljon. Siihen aikaan ajaessa niitä pitää varoa, vähän niinkuin Suomessa hirviä. Pitkille automatkoille seura kannattaa valita tarkkaan, jotain vähän ärsyttävämpää tyyppiä ehkä kestää muutaman tunnin, mutta ei vuorokauden ympäri monta päivää. Roadtripiä tuli kuitenkin kokeiltua, vaikkakin vähän epäonnistuneesti. Tuolla matkalla kuitenkin huomasin sen, että oma auto on Australiassa tarpeen, jos haluat mennä syrjäisemmille seuduille. Seuraavalla kerralla taidan kyllä autoilla yksin, tuon roadtripin olisin ehdottomasti halunnut ajaa loppuun asti.

Länsi-Australiassa vietetyn kuukauden jälkeen oli aika vaihtaa maisemaa ja siirtyä toiseen osavaltioon ja Adelaideen.

Matkalla Adelaideen

Onko kenellekään muulla huonoja road trip-kokemuksia?

AUSTRALIA OSA 2: PERTH JA LÄNSI-AUSTRALIA I

Australia, matkat
Perth

Olipa kiva kaivaa matkapäiväkirjat esiin ja alkaa muistella menneitä. Toivottavasti jollekin Australiaan matkustavalle mun jutuista olisi jotain hyötyä. Jos et ole Australiaan vielä lähdössä, niin ehkä saan näillä kertomuksilla sut innostumaan! Australia on ihana maa. ♡ Tässä postauksessa pääset tutustumaan mun (aika tylsiin) seikkailuhin Perthissä ja muualla Länsi-Australiassa. Kuten jo aiemmin kirjoitin, Perth on mun suosikki Australian isoista kaupungeista.

Perthissä ja ympäröivällä alueella vietinkin pisimmän ajan mun reissulla, kuukauden matkan aluksi ja kymmenen päivää lopuksi. Länsi-Australia on Australian suurin osavaltio, josta olen nähnyt vasta hyvin pienen osan, mutta jo se mitä olen nähnyt, teki minuun suuren vaikutuksen. Perth on miljoonakaupunki, mutta kuitenkin siellä on rauhallista ja todella puhdasta. En ole ikinä nähnyt niin puhdasta kaupunkia. Kaupungissa oli meneillään paljon rakennustöitä ja olisi kiva päästä näkemään miten erilaiselta siellä parin vuoden päästä näyttää. Kaupungin keskustan lisäksi myös Perthin metropolialueelta löytyy monta vierailun arvoista paikkaa. Länsi-Australiassa on myös monia pienempiä kaupunkeja, joissa kannattaa käydä.

Maaseudulla maisemat ovat sitä oikeaa Australiaa, ne vastaavat sitä mielikuvaa, mikä minulla maasta etukäteen oli. Punaiset hiekkatiet ja kumipuut (sekä karri- ja marri-puut), villinä lentävät papukaijat ja käkättävä Kookaburra. Ja villit kengurut. Kirkkaampaa tähtitaivasta en ole nähnyt, enkä kokenut samanlaista hiljaisuutta missään muualla kun Australian maaseudulla. Pitkät välimatkat ovat arkipäivää, mutta eipähän ainakaan naapurit häiritse. Siellä on ihmisen hyvä olla. Mutta kuten mun elämässä yleensä, ei sielläkään ihan täydellisesti kaikki sujunut. 

PERTH

Perth

Perth on Australian neljänneksi suurin kaupunki, siellä asuu noin 2 miljoona ihmistä. Se on yksi maailman eristäytyneimmistä suurkaupungeista, lähin yli 100 000 asukkaan kaupunki on Adelaide yli 2000 km:n päässä. Koko Länsi-Australiassa asuu alle 3 miljoonaa ihmistä, joten suurin osa asutuksesta on Perthin alueella. Saapuessani Perthiin pitkän lennon jälkeen illalla, oli pää ihan pyörällä, enkä yhtään tiennyt missä olin. Hyvin nukutun yön jälkeen, jo heti ensimmäisenä päivänä, kaupunki tuntui kotoisalta.

Kings Park
Kings Park

Ensimmäisen päivän kaupunkikierroksen jälkeen mun eka nähtävyyskohde oli Kings Park. Se on iso puisto Perthin keskustassa, jossa voi helposti vaellella koko päivän. En kiertänyt läheskään koko puistoa ja kävelin kymmenen kilometriä siellä. Jet lag uhkasi iskeä pahasti puistossa, ainoana oireena oli järkyttävä huimaus. Kiva oli vaellella helteisessä puistossa kun maailma pyöri ympäri. Siltikin, King´s Park on ihana! Siellä on Kasvitieteellinen puutarha, Treetop walk ja erilaisia kävelyreittejä. Puistossa on myös sotamuistomerkkejä ja DNA tower-torni puiston korkeimmalla paikalla. Keväisin puistossa järjestetään Kings Park Festival, jossa on paljon erilaista ohjelmaa, olin siellä juuri festivaalin aikaan viime vuonna. En osallistunut ohjelmaan muuten kuin ihailemalla kauniisti kukkivia villikukkia. Puistossa saa helposti vietettyä koko päivän ja siellä on myös kahvila ja ravintola sekä turisti-info.

Heirisson Island

Toinen luontokohde keskustan lähettyvillä on Heirisson Island. Se on vain saari moottoritiesillan alla, mikä ei ole kovin houkuttelevaa. Saaresta kiinnostavan tekee se, että siellä asuu kenguruja! Saaresta puolet on  aidattu Kangaroo Sanctuary, jossa voi bongata kenguruja ja muita eläimiä. Itse näin kaksi kengurua ja sekin oli hyvää tuuria. Niiden lisäksi siellä näkyi paljon erilaisia lintuja. Jos city-kenguruja haluaa nähdä, Heirisson Islandilta niitä saattaa löytää. Toinen puoli saaresta on puistoaluetta. Sieltä näkee hyvin myös Crown Perth-kasinolle, jossa kannattaa myös käydä. Siellä on kasinon lisäksi ainakin hotelleja, ravintoloita ja kauppoja. En ole Perthin kasinolla käynyt, mutta kävin Melbournen Crownissa ja se oli hieno. Heirisson Islandille kannattaa kävellä rantakatua pitkin, joessa voi nimittäin bongata delfiinejä! Itse näin niitä pari, istuin puistonpenkillä katselelmassa maisemia ja mietin, että mitä ihmettä tuolla on. Negatiivisena ihmisenä en osannut ajatella, että ne voisivat olla delfiinejä. Minkä muun ison kaupungin keskustassa voit nähdä delfiinejä? Rantakadun varrella kasvaa myös upeita palmuja.

Perth
Elizabeth Quay

Elizabeth Quay on Perthin keskustassa oleva puisto-satama-hässäkkä, joka luultavasti nyt näyttää jo ihan erilaiselta kuin silloin kun lähdin Australiasta, sinne rakennettiin koko ajan lisää kaikkea. Elizabeth Quayssa on myös Swan Bells-kellotorni. Sataman alueelta on hyvät näköalat joelle ja sieltä myös lähtee jokiristeilyjä pitkin Swan Valleyhin ja Fremantleen. Satamasta pystyy myös varaamaan erilaisia turistiretkiä. Myös lautta South Perthiin lähtee Elizabeth Quaysta. South Perthin puolelta on hyvät näkymät kaupunkiin ja rannassa ja rantakadulla  on paljon ravintoloja. Myös Perthin eläintarha sijaitsee South Perthissä. Liput sinne maksoivat 31$, mikä oli ehkä vähän liikaa. Eläintarha oli hieno, mutta siellä näki enemmän kasveja kuin eläimiä. Eläimillä näytti olevan puistossa ihan hyvät oltavat, mun suosikki oli tosi söpö koala.

Luontonähtävyyksien vastapainoksi harrastin myös vähän kulttuuriakin. Art Gallery of West Australia-taidegalleriaan menin oikeastaan vain siksi, että Museum of West Australia oli remontissa. Siellä oli ihan mielenkiintoista australialaista ja muuta taidetta, vähän liian modernia vaan mun makuun. Siellä on myös vaihtuvia näyttelyitä ja kävin galleriassa vielä toisenkin kerran, koska siellä oli näyttely Perthistä kotoisin olevan Heath Ledgerin elämästä ja esillä oli myös hänen ottamiaan valokuvia ( Heath Ledger:A life in Pictures). Se näyttely oli hieno, mutta toisaalta myös tosi surullinen. Toinen kulttuurikohteeni oli The Perth Mint, joka on todella suosittu nähtävyys. Kyllä, olen maksanut siitä (19 $), että näen maailman suurimman kultakolikon. Okei, oli siellä muutakin. Siellä oli opastettu kävelykierros, jossa kerrottiin rakennuksen historiasta, kullankaivuun ja myös Perthin historiasta. Oli siellä toki myös se maailman suurin kultakolikko, mutta olen nyt nähnyt myös miten tehdään kultaharkko. Lisäksi näyttelypuolella on esillä erilaisia kultahippuja ja kolikoita sekä lisää kertomuksia kullankaivuun historiasta.

The Perth Mint
Whiteman Park

Perthin keskustan ulkopuolella on Whiteman Park- puisto ( 4000 hehtaarin ”puisto”). Sinne pääsee julkisella liikenteellä: junalla Bassendeanin asemalle ja sieltä bussi 955/956 puiston portille. Jonkun matkaa pitää vielä kävellä Caversham Wildlife Park-villieläinpuistoon. Sellaisen vinkin voin kaikille antaa, että sinne kannattaa kävellä autotietä pitkin tai saattaa törmätä jättimäisiin lehmiin/härkiin ja joutua pelkäämään niitä ja käärmeitä…voi olla että itse kävelin hieman pidempää reittiä. Kiertotie oli kyllä sen kaiken arvoinen, koska matkalla villieläinpuistoon näin villikenguruita ja muutenkin luonto oli kaunista. Mun odotukset oli ehkä liian suuret ja itse puisto oli toisaalta vähän pettymys. Parasta oli se, että puistossa saa ottaa kuvan koalan kanssa ja voit syöttää ja silittää kenguruita. Siellä on myös erilaisia ohjelmia päivän aikana ja osan eläimistä pääsee näkemään lähempää (Meet the Wombat and Friends). Lippu maksaa 29 dollaria ja  se sisältää kaikki ohjelmat ja muut, mikä oli hyvä. Villieläinpuiston lähellä on pieni ”kylä”, jossa on kahvila, turisti-info sekä kaksi museota. Puistossa kulkee myös juna, mutta se valittettavasti ollut liikenteessä sinä päivänä, kun siellä olin. Siksi henkeäni uhaten reippailin härkien keskellä, niitä pelkäsin enemmän kuin mitään muita eläimiä Australiassa. Pelkäsin niin paljon, että en edes kuvaa uskaltanut ottaa. Niistä varoittava kyltti kannattaisi laittaa reitin molempiin päihin…

Caversham Wildlife Park
Caversham Wildlife Park

Jos kenguruiden sijaan merenelävät kiinnostavat enemmän, kannattaa suunnata Perthistä kohti Hillary’s Boat Harbouria ja vierailla siellä sijaitsevassa AQWA:ssa. Satamassa on akvaarion lisäksi paljon kauppoja ja ravintoloita sekä uimaranta. Sorrenton alue ja ranta on upeita! Siellä olisi kiva asua. Sinne pääsee, kun mene junalla Warwickin asemalle ja sieltä bussilla satamaan.  Aquarium of West Australia oli koulujen loman aikaan täynnä lapsia, joten vierailupäiväksi kannattaa valita joku muu, jos haluaa olla rauhassa. Akvaarion lippu maksaa 30$, mutta sillä pääset perusakvaarioiden lisäksi ihailemaan meren elämää 100 metriä pitkästä merenalaisesta tunnelista. En ole ikinä nähnyt haita tai kilpikonnia niin läheltä! Takaisin päin tulin bussilla Stirlingin asemalle, jos haluaa ihailla hienoja merimaisemia bussista, kannattaa kokeilla tätä reittiä.

Cottesloe Beach

Perthin kaupungin halki virtaa Swan-joki, mutta merenrannalle on vähän matkaa. Itse en käynyt uimassa koko reissulla muuta kuin Bondi Beachilla Sydneyssä, mutta myös Perthin alueella on monta hyvää uimarantaa. Alueella oli kyllä useita haihyökkäyksiä ja -havaintoja sillä aikaa kun siellä olin, aika harvinaista, mutta mahdollista, niiden uhriksi joutuminen on. Cottesloe Beach ainakin on hieno ranta ja sinne pääsee kätevästi junalla kaupungista, juna-asema on kilometrin päässä rannasta. Minusta oli ihan uskomatonta miten turkoosinsinistä vesi voi oikeasti olla! Valkoinen hiekka ja turkoosi vesi on niin kaunista. Cottesloe Beachin lisäksi hyvä ranta on Fremantlessa sijaitseva South Beach. Kaikista kauneimmat rannat, mitä näin Australiassa, olivat Rottnest Islandilla ja parasta oli ettei siellä ollut ketään muita.

Jos tykkää shoppailla, Perthissä on hyvät ostosmahdollisuudet. Keskustassa on paljon kauppoja Hay Streetilla ja Murray Streetilla pääasiassa. Siellä on kaikki peruskaupat kuten H&M, ValleyGirl ja Zara sekä tavarataloista Target, Myer ja David Jones. Luksusliikkeet kuten Louis Vuitton, Gucci ja Tiffany´s  sijaitsevat King Streetilla. Watertown-outlet sijaitsee parin kilometrin päässä ihan ydinkeskustasta, sinne pääsee kätevästi ilmaisella CAT-bussilla (keltainen tai vihreä linja). Se kuulosti nettisivujen perusteella paremmalle kuin se oli, mutta kyllä siellä ihan hyviä kauppoja oli. Ainakin Typoa ja Lindt-suklaakauppaa voi suositella. Junalla pääsee kauempana sijaitseviin ostoskeskuksiin. Lakeside Joondalup shopping city-ostari (juna-asema: Joondalup) on shoppailutaivas! Parasta on se, että sinne pääsee suoraan juna-asemalta. Toinen hyvä ostoskeskus on Westfield Innaloo (juna-asema: Stirling) jonka vieressä on myös Ikea. Kolmas ostari lähellä Perthiä on Midland Gate ( juna-asema: Midland).

SWAN VALLEY

Swan Valley

Jos viinin maistelu, viinitiloihin tutustuminen ja muut paikalliset tuotteet kiinnostavat, kannattaa ehdottomasti suunnata Swan Valleyn alueelle, joka on vain puolen tunnin matkan päässä Perthistä. Viinitilojen lisäksi myös Guildfordin historiallinen kylä on söpö vierailupaikka. Siellä on  Swan Valleyn turistitoimisto, josta voi myös varata erilaisia retkiä.  Swan Valleyssa voi myös pyöräillä tai kävellä erilaisia reittejä, niistä saa myös lisätietoa turistitoimistosta. Retket voi toki varata myös netistä. Itse varasin oman viinitilaretkeni Guildfordista. Out & About Wine Toursia voin ehdottomasti suositella!

Out for the Afternoon-retki maksoi 85 $ ja se kesti noin viisi tuntia. Retkellä liikuttiin pikkubussilla ja osallistujia oli alle kymmenen. Opas Claude, joka on myös yrityksen perustaja, oli todella hyvä ja hauska! Retken aikana vierailtiin kolmella viinitilalla ( me kävimme Sittella- ja Windy Creek Estate- Heafod Glen-tiloilla) ja jokaisella tilalla sai maistella erilaisia viinejä. Kävimme myös paikallisella panimolla (Elmar’s in the Valley) maistamassa olutta sekä maistamassa Margaret River Chocolate Companyn suklaita. Yhdellä viinitilalla syötiin lounas. Jokaiselta tilalta viinejä sai myös ostaa mukaan, omat ostokset jäi tekemättä, koska en olisi jaksanut raahata niitä mukanani ympäri Australiaa. Viinitiloja ja ravintoloita on alueella kymmeniä, joten valinnanvaraa riittää, opastettu kierros on helpoin tapa tutustua alueeseen. Opastetuissa retkissäkin on paljon valinnanvaraa ja eroja, mutta ainakin Out & About Wine Tours oli hyvä matkanjärjestäjä.

NEW NORCIA & PINNACLES

New Norcia
New Norcia

Nämä kaksi paikkaa eivät nyt välttämättä liity toisiinsa mitenkään, mutta mun reissulla vierailin niissä samana päivänä. Viinitilavierailuiden lisäksi  mun toinen opastettu kierros oli Adams Pinnacle Toursin Pinnacles Desert, New Norcia & Wildflowers-retki, joka maksoi 215$. Olin ehdottomasti retken nuorin osallistuja, keski-ikä kolmellakymmenellä osallistujalla oli ehkä 62 vuotta, mutta se ei menoa haitannut. Retki kesti koko päivän ja sen aikana ajomatkaa tuli noin 600 km. Kolme pysähdyspaikkaa ja tuo kilometrimäärä kertoo jotain välimatkoista.

New Norciasta kuultuani halusin ehdottomasti vierailla siellä. Sinne julkisilla matkustaminen on aika haastavaa, joten valitsin opastetun matkan sen takia, muut kohteet olivat vain plussaa. Kuten aiemmissa  matkamuistelmissani kerroin, kierrän aina kaikki kirkot ja muinaismuistot. New Norcia on historiallinen ja Australian ainoa luostarikaupunki noin 150 km:n päässä Perthistä. ”Kaupungissa” on kylläkin vain noin sata asukasta, mutta siellä on silti paljon nähtävää. Retkellä tutustuttiin alueeseen paikallisen oppaan johdolla ja söimme lounasta hotellissa. Jos historia kiinnostaa, kannattaa New Norciassa vierailla.

Toinen pysähdyspaikka oli villikukkafarmi keskellä ei mitään. Siellä omistaja kertoi kukista ja farmilla oli myymälä, mistä sai ostaa kaikkea kukkakrääsää. Farmi ei ollut mikään hienosteleva paikka, vaan hyvin kotikutoisen oloinen paikka, siitä huolimatta, että sieltä myydään paljon kukkia ympäri Australiaa. Ihan kiva stoppi, mutta en nyt varta vasten vain tuonne matkustaisi.

The Pinnacles

Kohde, johon en myöskään pelkästään matkustaisi, on Pinnacles Desert Nambungin kansallispuistossa. En tiedä onko minussa jotain vikaa, koska ne kivet keskellä aavikkoa ei tehneet kovinkaan suurta vaikutusta. Pinnacles on älyttömästi hehkutettu paikka, jossa pitää ehdottomasta käydä ihmettelemässä näitä ihmeellisiä kiviä. Omaa matkapäiväkirjaani lainaten: ”yeah right, ne on kiviä keskellä aavikkoa.” Mutta jos kivet kiinnostaa, mene ihmeessä katsomaan, mieluiten ehkä pysähdy ohikulkumatkalla, niin pettymys ei ole ihan niin paha. Älytön turistirysä se oli, en tiedä oliko muut yhtä vaikuttuneita kuin minä. Jos Australiassa joku asia osataan, niin omien matkakohteiden myynti. Ylistyssanoja riittää vaikka ja mille ihmekohteille. Joskus perille päästyään saattaa pettyä. Pinnaclesia suuremman vaikutuksen teki mun valokuvaustaidot paluumatkalla, kun olen napannut ehkä koko elämäni hienoimman kuvan Nilgen Nature Reservestä, jossa pysähdyttiin vielä auringonlaskun aikaa ihailemaan villikukkia.

Mun mestariteos

ROCKINGHAM & MANDURAH

Penguin Island sijaitsee Rockinghamin edustalla ja nimensä mukaisesti siellä asuu pingviinejä. Rockingham Wild Encounters voi varata lauttamatkan saarelle ja yrityksellä on myös erilaisia risteilyjä tarjolla. Itse en saarella vieraillut, koska laituri silloin rikki eikä sinne päässyt laivalla. Tiesin tämän etukäteen, mutta halusin kuitenkin nähdä kyseisen paikan, joten olin vain risteilyllä Shoalwaterin lahdella. Virallisesti risteilyn nimi oli ”Dolphin, Penguin & Sea Lion Adventure Cruise” ja reilun tunnin mittainen risteily maksoi noin 30$. Delfiinejä en risteilyllä nähnyt, mutta merileijonia kyllä ja myös paljon erilaisia lintuja. Ihan kiva tapa ihailla merimaisemia ja Rockinghamissa oli myös tosi hyvännäköiset rannat. Itse kaupungista en paljon osaa sanoa, koska kävin vain juna-asemalla ja matkustin bussilla rannalle, mistä risteily lähti.

Näetkö kuvassa merileijonan?

Juna-asemalla mietin, että palaanko takaisin Perthiin vai käynkö samalla reissulla myös Mandurahissa, joka on Länsi-Australian toiseksi suurin kaupunki. Voinpahan sanoa käyneeni siellä, kovin erikoinen paikka se ei ollut. En tiedä vaikuttiko pilvinen ja vähän sateinen sää vai olinko vaan väärässä paikassa, mutta mielestäni kaupunki ei ollut mitenkään erikoinen. Mandurah Ocean Marinan alue oli ihan kiva ja sieltä sai hyvää jäätelöä, mutta muuten vähän blaah-paikka. Jos mun pitäisi vielä mennä sinne toisen kerran, menisin joulun aikaan ihailemaan jouluvaloja kanaaliristeilylle.

Mandurah

Luulen, että tässä oli ihan tarpeeksi luettavaa yhdelle kerralle, joten jaan Länsi-Australian osuuden kahteen osaan. Kiva jos jaksoit lukea näin pitkälle. 🙂

Lopuksi vielä pariin kysymykseen vastaukset, jotka unohtuivat ensimmäisestä osasta:

Onko Australiassa paljon kuumia miehiä?
– Jos vertaa Australian Tinder-tarjontaa paikalliseen tarjontaan, vastaus on kyllä. Mutta ei kadulla kulkiessa nyt mitenkään erityisen paljon ihailtavaa ollut. Ehkä pari sellaista mieleenpainuvaa jäi mieleen. Legendat komeista surffareista ei osoittautunut ihan todeksi, mutta australialaisten miesten ihastus liian lyhyisiin shortseihin tuli kyllä todistettua monta kertaa. En tykkää.

Miten sitä paikallisten englantia ymmärtää? 
– Ihan hyvin, jos osaa englantia. Jos ei jotain ymmärrä niin voi tehdä niinkuin minä, kun puhun ruotsia, sanot vaan yes yes ja hymyilet. Sen jälkeen jos sua katotaan kun idioottia, jotain merkittävää jäi ymmärtämättä. Oikeasti, ei Australian englanti ole sen ihmeellisempää kuin mikään muukaan. Jos jotain pitää tietää niin erikoiset sanat on a. lyhennettyjä b. jollain tavalla järkeviä. Bathers on uikkarit, chook on kana ja sparky on sähkömies. Brekkie on aamupala ja esky on kylmälaukku. Niin, ja thongs on varvastossut, ei stringit. Noilla pärjäät jo pitkälle.

G’Day Mate!

AUSTRALIA OSA 1: UKK

Australia, matkat
Heirisson Island, Perth
Perth

Olin viime syksynä Australiassa ensimmäistä kertaa. Sillä kertaa reissuni kesti vähän reilut kolme kuukautta, lähdin syyskuun alussa ja tulin takaisin vähän ennen joulua. Mainitsin ensimmäisessä postauksessani, että tähän mennessä Australia on ollut suosikkikohteeni. Se oli yksi unelmakohteeni jo lapsesta saakka, siitä asti kun katsoin telkkarista Vili Vilperiä. Matkaa Australiaan olin suunnittellut jo kauan, mutta ei vaan tullut aikaisemmin lähdettyä. Tästä lähtien voisin viettää vaikka jokaisen marraskuun Australiassa. Kun Suomessa on syksy, Australiassa on kevät. Loka-marraskuussa siellä oli sopivan lämmintä, ei kuitenkaan liian kuuma. Joulukuussa kun lähdin takaisin, Perthissä oli 36 ℃, mikä alkaa olla jo liikaa. En tykkää liian kuumasta ja ainoa huoleni ennen lähtöä oli, että siellä on liian kuuma. 

Matkareitti

Ehdin matkallani kiertää Australiaa aika paljon, eniten aikaa vietin Länsi-Australiassa, joka onkin melkein puolet koko maasta. Se, että ehdin kiertää Australiaa aika paljon, tarkoittaa lähinnä kilometreissä paljon. Kun karttaa katsoo, näkee miten pienen osan Australiasta olen nähnyt, mutta laskin, että pelkästään Länsi-Australiassa kiersin yli 2000 km. Koko reissun aikana maata pitkin matkustettuja kilometrejä kertyi reilut 4000 ja lennettyjä vajaa 8000. Perthistä Sydneyyn on matkaa 4000 km ja lento Brisbanesta Perthiin kestää viisi ja puoli tuntia. Jos vertailua haluaa tehdä, Australia on suunnilleen koko Euroopan kokoinen. Ajatukset siitä, että Suomessa on pitkä matka paikasta toiseen kaikkoavat äkkiä Australiassa.

Australia on maailman paras ja helpoin matkailumaa. Siellä käy paljon matkailijoita, mutta siellä riittää tilaa kaikille. Varmasti myös nähtävää ja tekemistä löytyy kaikille budjetista riippumatta. Australiassa puhutaan englantia ja ihmiset ovat ystävällisiä. Maan sisäinen liikenne onnistuu lentämällä, lyhyemmät matkat myös junalla ja bussilla. Jos ei halua omatoimisesti matkustaa, löytyy paljon eriaisia valmiita matkapaketteja erilaisilla budjeteilla. Maassa on rento ilmapiiri, mutta kuitenkin aikataulut pitävät paikkansa ja palvelut toimivat. Australia on myös turvallinen maa.

Oma suosikkikaupunkini oli Perth, siellä tuli heti sellainen olo, että nyt olen kotona. Toinen suosikkikaupunkini oli Sydney, jota ei turhaan sanota maailman kauneimmaksi kaupungiksi. Ehdottomasti paras paikka missä kävin, oli Rottnest Island Perthin lähellä, se oli oikeastaan koko matkan pääkohde, muilla ei ollut niin väliä. Suurimman osan ajasta vietin isommissa kaupungeissa, ne olivat kaikki kivoja, mutta kyllä Australiassa silti on parasta luonto ja kaikki erikoiset eläimet. Jos pääsen joskus takaisin, haluaisin viettää enemmän aikaa kansallispuistoissa ja muutenkin luonnon keskellä. Vuokraisin auton, vaikka julkisillakin pääsee hyvin liikkumaan, mutta omalla autolla voit kulkea oman aikataulusi mukaan ja myös kaikki syrjäisimmät tiet. Tekisin myös vähän tarkemmat matkasuunnitelmat, jotta ehtisin nähdä mahdollisimman paljon. 

Barossa Valley
St Kilda

AUSTRALIA UKK

Kenen kanssa matkustit?

– Yksin suurimman osan ajasta. Albanysta Esperanceen mulla oli matkaseuraa, Melbournessa ja Sydneyssä osan ajasta myös. Brisbanessa näin mun suomalaisia kavereita parina päivänä.

Miten uskalsit lähteä yksin? 

– Muutama vuosi aikaisemmin en varmaan olisikaan uskaltanut. Nyt olin kuitenkin reissannut aikaisemminkin yksin ja asunut Belgiassa, joten tiesin, että pärjään. Yksin matkustaminen on parasta, koska saat tehdä ihan mitä sua huvittaa, eikä kukaan ole kitisemässä tai komentelemassa.

Kauanko lennot Australiaan kestää/paljonko ne maksaa? 

– Riippuu vähän mihin päin maata menee ja mitä kautta. Lensin Qatar Airwaysilla Dohan kautta Perthiin. Perthiin lentoaika on 18 tuntia Qatarin kautta, vaihtoajat mukaan laskettuna matkaan kuluu noin 25-30 tuntia. Edestakaiset lennot yhdellä vaihdolla maksavat 900-1000 euron paikkeilla , vähän yli tai alle. Omat lentoni maksoivat 980 euroa ja varasin ne Supersaverin kautta. Lentojen hinnassa voi säästää paljonkin ottamalla useamman vaihdon ja muulla kikkailulla. Itse halusin päästä mahdollisimman helpolla ja nopeasti perille, joten hinnalla ei ollut niin väliä. Qatar Airwaysia voin suositella, hyvä palvelu ja hyvät koneet.

Tarvitseeko Australiaan viisumia?

– Tarvitsee. Turistiviisumin voi hakea netissä ja se on ilmainen. Working Holiday viisumi, joka minulla oli,  on mahdollinen 18-30-vuotiaille, se on vuoden voimassa ja sillä saa myös työskennellä Australiassa. Sen hakeminen maksaa noin 300 euroa. Hakemuksen voi täyttää ja maksaa netissä, päätös tuli ainakin minulle nopeasti.

Mites ne rajatarkastukset, jos joutuukin Australian rajalla ohjelmaan? 

– Kun saavuin maahan, ei rajalla kysytty mitään. Maahantulo oli yhtä helppoa kun missä tahansa muualla. Lennolla jaettiin maahantulokortit, jotka tulee täyttää. Kortin täytössä kannattaa olla tarkkana ja ensimmäisen majoituspaikan osoite tallessa, koska kortissa kysytään myös osoite. Siihen korttiin myös merkataan onko sinulla mitään tullattavaa, miksi menet Australiaan ja kauanko aiot siellä olla.

Rajalla katsottiin passit ja maahantulokortti. Viisumista en tarvinnut paperista lappua kuin Helsingissä, jossa sitä kysyttiin lähtöselvityksessä. Australiassa kaikki tiedot näkyivät koneelta. Ainoa poikkeus normaaliin rajanylitykseen oli se, että koira haisteli matkatavarat läpi, etten tuonut maahan mitään ruokia tai muuta elävää. Kaiken kaikkiaan maahantuloon meni ehkä 15 minuuttia. Muistat vaan, että mitään kasviksia, hedelmiä, siemeniä ja pähkinöitä tai yleensäkään mitään elävää sinne ei saa tullaamatta viedä ja muutenkin täytät maahantulokaavakkeen huolellisesti etkä valehtele viisumihakemuksessa. Omat kokemukseni ovat Perthistä, en osaa sanoa onko muilla kentillä eri meininki.

Paljonko reissu kokonaisuudessaan maksoi?

– Mitään tarkkaa budjettia en laskenut enkä pitänyt. Arvioilta koko reissuun kului lento ja viisumit mukaan laskettuna noin 10000 euroa. Paljon vähemmälläkin olisi pärjännyt, mutta myös paljon enemmän olisi helposti saanut kulutettua.

Onko siellä paljon tappajaeläimiä?

Kyllä niitä varmaan on, jos tietää mistä etsiä. Omalla kohdallani pahimmat kauhunhetket koin, kun kämppiksenäni oli kämmenen kokoinen hirveä hämähäkki. Käärmeitä näin vain autosta, kansallispuistossa niitä luikerteli tien yli välillä. Muita tappajaotuksia en tietääkseni kohdannut, vaikka luonnossa tuli liikuttua. Yleinen varovaisuus ja varoituskylttien uskominen riittää hengissä selviämiseen. Uimassakin voi käydä, hait ja meduusat ovat meressä suurin uhka (aaltojen ja merivirtausten lisäksi), mutta niistä kyllä varoitetaan. Jos jotain extreme-erämaa-aktiviteetteja aikoo harrastaa ja aivan keskelle ei mitään matkustaa, niin suosittelen perehtymään tarkemmin asiaan, mutta ihan tavallisella turistimatkalla riittää maalaisjärki ja ohjeiden noudattaminen. Turhaan ei kannata pelätä. Eläimiä kyllä näkee paljon, mutta eivät ne kaikki ole myrkyllisiä. Tosin, kengurukin voi sinut tappaa ja vesinokkaeläin on myrkyllinen…

Onko siellä koko ajan kauhean kuuma?

– Kuuma Australiassa on, mutta myös todella kylmä. Sää ja maisemat vaihtelee paljon, missä päin maata satut olemaan. Osa on kuumaa ja kuivaa aavikkoa, osa trooppista sademetsää. Osassa maata on hyvin eurooppalaisen näköistä, vaikka kasvit ovatkin erikoisen näköisiä. Olin Australiassa keväällä, jolloin sää oli suomalaiseen makuun sopiva. Kuumin lämpötila omalla reissullani oli 36 astetta, mutta se oli sellaista kuivaa kuumuutta mikä ei ole niin paha. Pahempaa oli Brisbanen trooppinen kosteus ja kuumuus, vaikka lämpötila oli alle kolmekymmentä. Syyskuussa ja lokakuussa Perthin alueella oli öisin viileä ja iltaisin merituuli puhalsi todella kylmästi. Muutamana päivänä myös satoi kaatamalla. Kuitenkin 90 % prosenttia ajasta sää oli hyvä ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. 

Mun kämppis

Muutama matkavinkki

Puhelimet/netti ei toimi kaikkialla. Kannattaa ostaa paikallinen prepaid-liittymä, minulla oli Telstran liittymä, jolla on ilmeisesti paras kuuluvuus (se on myös kallis…). Jos olet vain kaupungeissa, puhelimen kuuluvuus ei ole ongelma, mutta kovin syrjään ei tarvitse mennä, että puhelin ei toimi (omat kokemukset Länsi-Australiasta)

Netti on Australiassa hidas ja kallis. Mitään suurta hintavertailua en tehnyt, mutta ainakin omalla liittymälläni videoiden katselusta rajattomasti oli turha haaveilla. Ahkerana Netflixin katsojana Suomen rajattomia nettiliittymiä oppi arvostamaan.  Viesteihin data kyllä riitti hyvin, mutta kaikki suurempi tiedonsiirto kannattaa tehdä wifillä. Ilmainen wifi löytyy joidenkin kaupunkien keskustoista sekä useista ravintoloista ja kahviloista. Hostelleissa, jossa yövyin, wifi oli ilmainen yleisissä tiloissa, lisämaksusta se toimi myös omassa huoneessa. Hotelleissa ja AirBnB:ssä se kuului hintaan. 

Osa julkisesta liikenteestä kaupunkien keskustassa on ilmaista, ainakin Perthin ja Melbournen keskustassa on Free Transit Zone, jonka sisällä lippua ei tarvitse ostaa.

Suomalaiset maksukortit (ainakin OP) toimivat hyvin. Minulla oli sekä Debit/Credit- että Visa Electron-kortti. Kaksi korttia oli hyvä, koska jossain vaiheessa mun Electron ei enää toiminutkaan. 

Jos kuitenkin olet Australiassa pidemmän aikaa, kannattaa avata paikallinen tili. Minulla oli tili Commonwealth Bankissa, jossa tilin avaaminen onnistuu jo ennen matkaa netissä. Tilin avaus pitää käydä varmistamassa paikan päällä pankissa, sinne tarvitset mukaan passin sekä veronumeron Suomesta. Commonwealth Bankilla on myös hyvä nettipankki ja kortissa on lähimaksu, jolla pystyi maksamaan ostokset 100 dollariin asti, mikä oli kätevää. Suomalaiselta tililtä siirsin rahaa australialaiselle nostamalla käteistä Suomen tililtä ja tallettamalla ne australialaiselle. Se on nopeampi ja edullisempi tapa kuin tilisiirto Suomesta. 

Autolla ajamiseen Australiassa tarvitset kansainvälisen ajokortin, jonka voit tilata Autoliitolta. Australiassa on vasemmanpuoleinen liikenne ja isoimmissa kaupungeissa on kovat liikenneruuhkat. Mun mielestä ihmiset myös ajoivat todella lujaa kaupungin keskustoissa. Kaupunkien ulkopuolella liikennettä taas ei juuri ole ja voi mennä kymmeniä kilometrejä, että kukaan tulee vastaan. Itse en ajanut Australiassa, koska minulla ei ollut kansainvälistä ajokorttia, mutta matkustin henkilöautossa osan matkasta. Tiet ovat suurimmaksi osaksi hyväkuntoisia. Osa hiekkateistäkin on yllättävän hyvässä kunnossa, mutta säänvaihtelut kannattaa ottaa huomioon, yksi tie omalla reitilläni oli poikki tulvan takia. Osalla hiekkateistä pääsee liikkumaan vain nelivetoautolla. Opasteet ainakin suurimmilla teillä ovat hyvät.

Ilmaisia vessoja on paljon, kaupungeissa ja teiden varsilla, taso vaihtelee ulkohuussista vesivessaan. Osalla pysähdyspaikoista sekä rannoilla on vessojen lisäksi myös suihkut. 

Kansallispuistoihin on yleensä pääsymaksu, sen voi maksaa jokaiseen erikseen tai ostaa vuosikortin (joka osavaltiossa oma). Puistoissa, ainakin joissa itse kävin, on todella hyvät yöpymismahdollisuudet ja leirintäalueet, joten rahalle saa myös vastinetta.

Teiden varsilla on paljon ilmaisia alueita joissa voi yöpyä. Campermate-sovellus on hyvä kaikille road trippailijoille ja muille leiriytymispaikkoja tarvitseville. Sovelluksesta löytyy leirintäalueet, bensa-asemat, kaupat ja pankkiautomaatit.  Australiassa ilmaiseksi yöpyminen on helppoa, jos on valmis nukkumaan autossa ja elämään ilman suihkua tai vesivessaa. 

Australian hintataso on aika sama kuin Suomessa, jotkut asiat ovat halvempia ja jotkut kalliimpia. Hintataso myös nousee mitä idemmäksi menee, Perthissä esimerkiksi hotellit ja hostellit ovat paljon halvempia kuin Sydneyssä.

Välimatkat on pitkiä, joten matkustamiseen kannattaa varata päiviä. Varsinkin autolla matkustaessa, jos haluaa tehdä muutakin kuin istua autossa.

Kannattaa maistaa kengurua ja Vegemitea! 🙂

Sunshine Coast
Whiteman Park

Tässä muutama fakta mun reissusta ja Australiasta yleensä. Kysyä, saa jos jollekin tulee jotain mieleen. Kirjoitan myöhemmin lisää kohteista, missä olen käynyt ja missä Australiassa kannattaa käydä, jos ei joka paikkaan ehdi.