ELÄTKÖ JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ?

elämä

Kaikki on varmaan joskus miettinyt, että mitä elämältä haluaa. Mitä asioita haluat elämässäsi kokea ja saavuttaa? Oletko koskaan miettinyt, miksi haluat juuri niitä asioita? Haluatko menestyvän uran ja paljon rahaa oikeasti vai sen takia, että sinusta tuntuu, että juuri niin täytyy tehdä. Teetkö jotain asioita tietyllä tavalla sen takia, koska sinusta tuntuu, että vanhempasi odottavat sitä tai koska ystäväsikin tekevät niin?

Ellen artikkeli Näin tajusin että elin jonkun muun haave-elämää” sai mut taas miettimään asiaa. Kuten tuon lehtiartikkelin kirjoittajalla, myös mulla on ollut päässä joskus jonkunlainen kuva miltä elämän pitäisi näyttää missäkin vaiheessa. Ja sitten, kun asiat ei ole mennytkään ”niinkuin pitäisi”, olen ollut pettynyt. Mutta olenko oikeasti pettynyt? Miltä sitten tuntuisi, jos mun elämä olisikin sellaista kuin joskus kuvittelin, että sen pitäisi olla? Luultavasti silloin haluaisin jotain muuta. 

Olen päätynyt juuri siihen tilanteeseen mistä Ellen jutussa kerrotaan: 

”Vertaamme itseämme kuviteltuun ihanteeseen, joka saa meidät haluamaan CV:ssä tai Instagramissa hyvältä näyttäviä asioita.”

Artikkelissa annetaan neuvoksi kyseenalaistaa koko unelmaelämän käsite. Käsite miswanting tarkoittaa ”asiaa jota tavoittelemme, koska uskomme sen tekevän meidät onnellisiksi”. Artikkelin esimerkki on hyvin klassisesti lottovoitto, jota moni (myös minä) tavoittelee, koska sen avulla on mahdollista muuttaa elämänsä. Tuohon lottovoiton tilalle voit kuvitella oikeastaan minkä vaan tavoitteen. Jos saavutat sen, oletko onnellisempi kuin nyt?

Toisten elämänvalintoja ja elämäntyyliä voi olla vaikea ymmärtää ja tulee tuomittua ihmisiä liian nopeasti vähän oudoiksi tai aivan idiooteiksikin. Olen jo kauan  jakanut ihmiset voittajiin ja häviäjiin, myös itseni. Salaa pääni sisällä olen päättänyt, kuka on epäonnistunut elämässä ja kuka on mun silmissä voittaja. Myönnä pois, teet tätä myös itse. Kuitenkin, jokaisella on voittajalle ja häviäjälle eri kriteerit. Jos joku on sinun mielestäsi elänyt unelmaelämää, se on voinut taas hänen silmissään olla aivan kauheaa. Eikä elämä oikeasti ole kilpailu, jossa on voittajia ja häviäjiä, vaikka siltä välillä saattaa vaikuttaa. 

Ongelma on välillä myös se, että ihmiset, jotka elävät eri tavalla kuin sinä, voivat myös olla tyytyväisiä elämäänsä ja elää omaa unelmaansa. Sitä voi olla vaikea ymmärtää, mutta kaikki eivät halua samoja asioita, eikä heille tarvitse tuputtaa ratkaisuja heidän ”ongelmiinsa”. Ei tarvitse kysellä, että milloin etsit oikean työn ja lähetellä työpaikkailmoituksia tai kysyä että milloin aiot opiskella. Vaikka on ehkä olemassa tyypillinen polku, jota ihmisten elämä menee, se ei silti tarkoita että kaikki kulkevat samaa polkua. Päämäärähän on kaikkien tiedossa, elämä päättyy joskus. Se, kuinka aikansa täällä käyttää, on jokaisen oma valinta. Toisia saa auttaa, jos avulle on tarve, mutta erilainen elämäntyyli ei ole mikään vika tai sairaus.

Mistä kukaan sitten voi oikeasti tietää mitä haluaa ja mikä tuo sen mystisen suuren onnen elämään? Kertokaa jos tiedätte. Artikkelin mukaan elämänkokemus auttaa valitsemaan oikein ja onnellisuus lisääntyy iän myötä. Kyynisenä haluaisin tähän todeta, että luultavasti vanhempana tyytyy vaan siihen mitä on eikä vaan jaksa enää oikein yrittää ja sitten vaan elää siinä kuplassa, että tämä on nyt sitä mitä haluan.

”Vääriin haluihin on helppo takertua myös siksi, että niistä luopuminen pelottaa. Evoluutio on virittänyt aivomme bongaamaan mahdollisuuksien sijaan uhkia, ja siksi irtisanoutuminen näyttää varmalta tieltä katuojaan. Lisäksi alusta aloittaminen tuntuu tuskallisen työläältä.”

Jos susta tuntuu siltä, että haluat maata viikon sängyssä tekemättä mitään, se on sun oma asia.  Jos susta tuntuu siltä, että haluat lähteä Australiaan, lähde. Voi olla, että samalla tuhoat sun uran (joka tuskin olisi johtanutkaan mihinkään) täysin ja joudut aloittamaan ihan pohjalta (tai jäät sinne pohjalle), jos ja kun palaat takaisin, mutta mitä sitten. Saattaa olla, että keksit jotain ihan muuta mitä haluat tehdä. Tai ainakin tällä hetkellä luulet, että haluat tehdä. Kuka tietää mikä kuukauden päästä kiinnostaa.

”Nykyisin ajattelen, ettei elämäntyyli saa olla elämän sisältö. Vaatteiden tai ruokien oikeaoppinen yhdisteleminen ei riitä tekemään elämästä merkityksellistä, vaikka taustalla olisi millainen tyyli- tai ruokafilosofia.

Olen oivaltanut myös sen, että kun yhden oven sulkee, uusia avautuu. Siksi en oikeastaan pelkää, vaikka en vielä tiedäkään, mitä haluan isona tehdä. Jos seuraavakin unelmani on miswanting, voin aina keksiä paremman.”

Oletko tyytyväinen sun elämään? Hyvä. Vai oletko tyytyväinen sun elämään, koska muut on tyytyväisiä sun elämään, mutta oikeasti haluaisit jotain ihan muuta?

KIIRE TAPPAA LUOVUUDEN

elämä

Tässä on ollut vähän kiireitä viime aikoina.

Vai onko? Olisiko kuitenkin niin, että olen priorisoinut sohvalla makoilun blogin kirjoittamisen edelle. Vähän sama kun sanot jollekin että pitäisi nähdä tässä taas joskus, se tarkoittaa oikeasti sitä, että ei paljon kiinnosta tavata, mutta katsotaan sitten joskus kun ei ole mitään muutakaan. Tai moni muu asia, mihin sanotaan, että on ollut kiire, vaikka oikeasti ei ole vain huvittanut. 

Aamulla heräät, menet töihin, tulet kotiin, makaat sohvalla, menet nukkumaan. Ja sama uudestaan viisi kertaa viikossa. Vapaapäivinä makaat sohvan sijaan sängyssä ja yrität nukkua pois univelkaa. En todellakaan ole aamuihminen ja kuten olen aiemmin kirjoittanut, ajoissa nukkumaan meno ei ole mun juttu.  Monesti nukun töiden jälkeen pari tuntia, koska olen vaan niin poikki. Kaiken lisäksi olen niin pönttö, että teen myös paria muuta työtä päivätyön lisäksi. Vaikka ne eivät vie aikaa joka päivä, kuitenkin aina välillä päivät on ollut liian täynnä. Liian täynnä siis siihen nähden, että yleensä en tee oikeastaan mitään.

Mitäs muuta? Tälle vuodelle on tiedossa jo kaksi matkaa! Matkailijan muistelmissa kirjoitin, että seuraava kohteeni on luultavasti Tallinna viidennen kerran. Vaan ei ollutkaan, ihme kyllä. Ensimmäisenä kohteena on Tukholma ties kuinka monennen kerran. Lisäksi mun matkahaaveiden listalta lähtee yksi maa, kun lähden ensimmäistä kertaa myös Venäjälle. Toukokuun lopussa suuntana on Pietari muutaman päivän ajaksi! 

Olen myös kokkaillut viime aikoina. Vaikka uuden vuoden lupaus päättyi, olen edelleen yrittänyt syödä mahdollisimman paljon kasvisruokaa. Pizzaa tein kuitenkin perinteisesti jauhelihasta. Ihan paras vinkki jauhelihapizzaan: Tomaattikastikkeen sijaan pohjalle Koskenlaskija cheddar-sulatejuustoa ja jauhelihaan tacomaustetta. Lisäksi pizzan päälle tietenkin sipulia ja vähän juustoraastetta. Huippuhyvää!  Tein myös Key Lime Pien, olen myös päivittänyt ohjeen. Tällä kerralla tein myös kondensoidun maidon itse. Hyvin onnistui.

 Kun rohkeasti nimesin mun lasagneohjeen maailman parhaaksi, en uskonut, että sitä se myös olisi. Jostain ihmeellisestä syystä mun blogin tilastojen perusteella näyttää, että resepti on ehdottomasti suosituin postaus ja sillä on katselukertoja paljon, paljon enemmän kun millään muulla tekstillä. 

Että semmosia kiireitä. Nyt voisin taas palata sohvalle ja katsoa loput Arrested Developmentin jaksot.

VOIKO KAIKKI UNELMAT TOTEUTTAA? 8 X MUN UNELMA

elämä

Jos voit unelmoida jostain, pystyt tekemään sen. 

Pitääkö tuo lause paikkansa? En olisi siitä niin varma. Ehkä oppisin taikomaan, jos oikein yrittäisin. Myöntäkää pois kaikki Harry Potter-fanit, haaveilette siitä, että olisitte päässeet Tylypahkaan. Onko se mahdollista? Ei. Mutta jos oikein paljon siitä unelmoin, olisiko se mahdollista? Enpä usko. Tai pystyisinkö palaamaan ajassa taaksepäin ja elämään koko elämäni eri tavalla? Ilmeisesti pystyisin, jos olisin mustaan aukkoon pudonnut antihiukkanen. Voin unelmoida aikamatkustuksesta, mutta käytännössä sen toteuttaminen olisi aika mahdotonta, ainakin vielä. 

Unelmoinnista ja unelmien toteuttamisesta on niin paljon elämänohjeita, että koko elämän voi kuluttaa niitä lukemalla. Niin moni ihminen (myös minä) puhuu siitä, mitä haluaisi tehdä ja mistä he haaveilevat. He keksivät lisää unelmia ja haaveita, ehkä unohtavat aiemmat. Unelmia ei toteuteta, vaan tyydytään elämään samalla lailla päivästä toiseen, vaikka koko ajan toivotaan muutosta. Toisaalta vaikeissa elämäntilanteissa unelmat ja haaveilu saattaa olla juuri ne asiat mitkä saa jaksamaan päivästä toiseen. 

Mä uskon siihen, että asiat jota tarpeeksi haluat, toteutuvat (Fysiikan lait huomioon ottaen.). Jos joku unelma ei toteudu, et oikeasti halua sen toteutuvan niin paljon kun luulet. Kaikille tapahtumille on joku syy. Unelmien suhteen ei pidä heti luovuttaa, mutta jos alkaa tuntua että niiden toteutuminen on aivan mahdotonta, kokeile välillä jotain muuta. Kuten kaaoksen hallintaan, myös unelmien toteutumisessa kärsivällisyys saattaa ratkaista asiat. Samoin to do-lista auttaa kaaoksessa ja unelmissa, kun jaat unelmasi pienempiin askeliin, sen saavuttaminen on helpompaa.   

MISTÄ UNELMOIN ELI MITKÄ ASIAT PYSTYN TEKEMÄÄN:

1. KIRJAN KIRJOITTAMINEN

Mikä mua estää kirjoittamasta kirjaa? Ei varmaankaan mikään. Tykkään kirjoittaa, mutta silti tuntuu jotenkin täysin utopistiselta ajatukselta, että saisin aikaan yhtenäistä tekstiä kokonaisen kirjan verran. Tähän mennessä suurin kirjallinen saavutukseni on opinnäytetyö, jonka tekeminen oli täyttä tuskaa. Ei välttämättä se kirjoittamisosuus, vaan lähinnä kaikki ne tekstin asettelut ja lähteiden merkitseminen oikein. Niin ärsyttävää. Aihekaan ei loppujen lopuksi paljon kiinnostanut.  

Nuo opinnäytetyön asettelut ei kirjan kirjoittamiseen liity, oman kirjanihan saan kirjoittaa vaikka takaperin. Ongelma on se, että en tiedä minkälaisen kirjan kirjoittaisin, haluaisin vaan kirjoittaa kirjan. Keittokirja olisi kiva, mutta niitä on niin paljon. Joku romaani olisi kiva, mutta en tiedä miten saisin siitä paremman kun kaikki jo julkaistut kirjat. Aina keksii tekosyitä. Ehkä voisin kirjoittaa kliseisen self help-kirjan onnellisuudesta ja unelmien toteuttamisesta? Ensimmäinen vinkki: Kirjoita sun haaveet ylös. Jos haaveilet kirjan kirjoittamisesta, kirjoita paljon kaikkea muutakin, äläkä vain yritä kirjoittaa sitä kirjaa. 

2. ERAKOITUMINEN

Mun sielunmaisema
Kuva Damien Petit / Unsplash

Haluaisin asua kaukana muista ihmisistä. Yksin jossain mökissä. Mielellään jossain erämaa/vuoristo/järvi/merimaisemissa esimerkiksi Kanadassa, Alaskassa tai Alpeilla. Siellä olisi rauhassa aikaa kirjoittaa sitä kirjaa. Minulle ei ole mikään ongelma olla viikkoa näkemättä muita ihmisiä, silti tuskin jaksaisin sitä ihan loputtomasti. Pari kuukautta ainakin voisin kokeilla. Elääkseen erakkona ei kyllä välttämättä tarvitse suunnistaa erämaahan. Kaupungissakin voi elää lähes ilman mitään kontaktia muihin ihmisiin, kun kaupassakin voi käydä keskellä yötä tai tilata kaiken kotiinkuljetuksella. Jotenkin se ei silti tuntuisi samalta kun asua jossain mökissä keskellä ei mitään. Ihan alkeellisimmissa oloissa en kyllä selviäisi, mutta vähemmillä mukavuuksilla kuin nyt pärjäisin kyllä. 

3. UUDEN KIELEN OPPIMINEN
Haluaisin opiskella jonkun kielen niin hyvin, että pärjäisin sillä yhtä hyvin kuin englannilla. Osaan suomea ja englantia. Puhun tarvittaessa ruotsia. Olen opiskellut espanjaa, ranskaa, saksaa, venäjää ja kiinaa. Muuten vaan olen oppinut vähän italiaa, portugalia, hollantia ja arabiaa. Tuntuu turhalta osata jotain satunnaisia lauseita ja sanoja eri kielillä. Paljon järkevämpää olisi osata kunnolla vain muutamaa kieltä. Jos mun täytyisi valita vain yksi kieli, jonka taidon haluaisin suomen, englannin ja ruotsin lisäksi, se olisi espanja tai ranska.

4. SUOMESTA POIS MUUTTAMINEN
Luulenpa, että en koskaan muuta pysyvästi pois Suomesta. Kahdesti olen lähtenyt pidemmäksi aikaa pois. Ihan kivaa, mutta oli mukava myös tulla kotiin. Silti haaveilen, että pääsisin pois täältä taas. Uhkaavasti lähestyvä talvi masentaa. Kaikista paras vaihtoehto olisi, että puolet vuodesta voisi viettää Suomessa ja talven jossain muualla. Jos muuttaisin kokonaan pois Suomesta, muuttaisin johonkin maahan, jossa puhutaan englantia, parhaat vaihtoehdot olisivat Australia, Uusi-Seelanti tai Kanada.

5. YRITYKSEN PERUSTAMINEN
Haluaisin perustaa yrityksen, jotta voisin tehdä sellaista työtä kun haluan. Oma yritys motivoisi tekemään työt mahdollisimman hyvin, koska tuloksesta hyödyt itse. Yrittäjän elämästä Suomessa saa kyllä sellaisen kuvan, että se on aivan hirveää, vaikeaa eikä se ikinä kannata. Tuo yleinen ilmapiiri ei paljon kannusta perustamaan yritystä.

6. MATKUSTAMINEN MAAILMAN YMPÄRI LENTÄMÄTTÄ
Tämä on mahdollista, tiedän sen. Este tämän toteuttamiseen tällä hetkellä on vain raha. Maailman ympäri kiertäminen lentämättä ei ole edes vaikeaa, reitin suunnittelu ei veisi kauan. Tämä olisi juuri mulle sopiva hidas tapa matkustaa paikasta toiseen. Reittiä olen mielessäni jo miettinyt, mutta taloudellinen tilanne tuskin ihan pian sallii matkan toteuttamista

7. TAIDENÄYTTELY
Mun salainen harrastus on maalaaminen. En välttämättä ole siinä kovin hyvä tai voisin sanoa, että kaikki eivät välttämättä ymmärrä mun taidetta. Kauneus on katsojan silmässä. Haluaisin jonain päivänä pitää näyttelyn, jossa voisin esitellä mun parhaat teokset. 

8. LEMMIKKIELÄIMEN HANKKIMINEN

Jakki ❤
Kuva

Tämä nyt olisi todella yksinkertainen toteuttaa, mutta valitettavasti olen allerginen monelle eläinlajille, että en tiedä pystyisinkö lemmikkiä pitämään. Kaiken lisäksi mun unelma lemmikkieläin yksisarvisen ja pandan jälkeen olisi JAKKI. Katsoin Alaska: viimeinen rintama-sarjaa (tämä saattaa olla syy myös Alaskasta haaveilemiseen…) ja siinä oli jakki. En kestä miten söpö se oli. Niin pörröinen ja pehmeän näköinen. En usko, että sen hankkiminen ihan mahdotonta olisi, sen verran sain jo selville, että Ruotsissa niitä ainakin jo on. 😊

Tässä muutama mun haave. Pystynkö toteuttamaan ne kaikki? Luultavasti, jos vain tarpeeksi haluan. 

Mistä sinä unelmoit? Oletko toteuttanut jonkun suuren unelmasi? 

MITÄ JOS ET SANOISIKAAN EI?

elämä, Yleinen

Heräsin eilen aamulla puhelinsoittoon. Minulle oli tarjolla työtehtävä, jonka vastaanottamista vähän epäröin. Minulle tarjottiin yllättäen mahdollisuutta kirjoittaa lehtijuttu aiheesta, josta en tiennyt oikeastaan mitään. Jutun tekeminen vaati asioiden selvittämistä ja haastattelu olisi jo samana päivänä. Kun kuuntelin tehtävän kuvausta, ensimmäinen ajatukseni oli, että ei onnistu. En osaa. Nyt ei pysty. Jostain kummallisesta syystä (okei, rahan takii) sanoin kuitenkin lyhyen miettimisen jälkeen, että onnistuuhan se. Haastattelu sujui hyvin ja aihe oli mielenkiintoinen.

Ihmisille yleensä sanotaan, että älä aina suostu kaikkeen ja opettele sanomaan ei. Ymmärrän kyllä tämänkin, mutta entäpä sitten ne ihmiset, jotka aina sanovat kaikkeen heti ei ja torjuvat kaikki mahdollisuudet ja uudet ajatukset. Mitä tapahtuisi jos he opettelisivatkin joskus vastaamaan myöntävästi? Mulla on tapana usein (…aina) ensin olla aika epäluuloinen kaikkia asioita kohtaan tai kieltäytyä tarjotuista mahdollisuuksista. Saatan kuitenkin muuttaa mieleni ja suostua myöhemmin, mutta lähes kaikkeen ensimmäinen reaktio on, että ei käy. Sitten on vielä paljon minua edistyneempiä persoonia, tiedätte varmaan nämä ”aina on tehty näin, muutos ei käy- ja eipähän se kannata”-tyypit. Ei, ei ja vielä kerran ei.

Samasta syystä, kun jotkut tekevät kaiken ja suostuvat aina kaikkeen, negatiiviset ihmiset kieltäytyvät kaikesta. Pelosta. ’Mitä ihmiset minusta ajattelevat?’ on monien ongelma. ’Miltä se näyttää muiden silmissä, jos en tee/teen jotain?’. Toiset huolehtivat muista oman jaksamisensa loppuun asti, koska pelkäävät muuten näyttävänsä laiskoilta. Toiset kieltäytyvät kaikesta uudesta, koska pelkäävät näyttävänsä tyhmiltä muiden silmissä, jos eivät heti osaakaan. Joissain asioissa muutoksen pelko on syynä: jos on juuttunut omiin tapoihinsa, niiden muuttaminen vaatii aikaa ja vaivaa.

Yltiöpositiiviseksi ei tarvitse heti heittäytyä, mutta seuraavan kerran kun, joku ehdottaa sinulle jotain, ennenkun sanot ei, mieti mitä tapahtuisi, jos suostuisitkin. Mikä on pahinta mitä voi tapahtua? Jos vastauksena ei ole vakavasti loukkaantuminen tai kuolema, mieti vielä jos sanoisitkin kyllä.

Eipähän se kannata, mutta kokeile edes.

Sen verran voin kuitenkin sanoa, että jos olisin sanonut itselleni ei, kun oli mahdollisuus hakea avustajaksi lehteen, ei minulla myöskään olisi ollut eilistä juttukeikkaa. Enhän mä nyt voi lehteen kirjoittaa, koska en mä osaa. Ei mulla ole koulutusta. En mä osaa haastatella ketään. Enhän mä nyt voi.

Mutta niin vain tein hakemuksen, joka olisi varmasti monen mielestä todella nolo ja lähetin sen.

Ja sain töitä.

3 VINKKIÄ HALLITTUUN KAAOKSEEN

elämä

Kaikki varmaan tietävät sen tilanteen kun kaaos uhkaa iskeä elämään. Kaaos voi olla joko vain pään sisällä tai vallata koko elämän. Se on se ahdistava tunne, kun on niin paljon tekemistä, että ei tiedä mistä aloittaisi. Se, kun tuntuu, että asiat eivät etene ja kohta kaikki romahtaa. Se, kun elämä tuntuu pelkiltä vastoinkäymisiltä. Tuntuu, että koko ajan olisi paniikkikohtaus, sydän hakkaa ja tekemättömät asiat pyörivät päässä. Pitäisi tehdä niin paljon, että on helpompi vain jättää kaikki tekemättä. Sen jälkeen alkaa ahdistaa vielä enemmän.

Mitä sitten voit tehdä kun tällainen olo iskee? Ihan ensimmäisenä täytyy rauhoittua, hengittää syvään ja yrittää muistaa, että asioilla on tapana järjestyä tavalla tai toisella.

3 VINKKIÄNI KAAOKSEN HALLINTAAN

1. Meditoi
Siinä vaiheessa kun päässä vain suhisee, on pakko rauhoittua ja istua alas. Jos meditoinnista ei tiedä mitään, voi kuvitella että siinä vain istutaan paikallaan ja mutistaan mantroja. Kukaan ei kiellä tekemästä niin, mutta toinen tapa ajatella meditaatiota on että se on mielen tyhjentämistä, mutta samalla myös mietiskelyä. Mielestäni meditointi voi toimia vähän kuin ajatuseula Harry Potterissa. Meditoidessa toiset pyrkivät olemaan ajattelematta mitään (mikä on kyllä mahdotonta), mutta luonnollisempaa on ehkä antaa ajatusten virrata ja voi olla, että muistat jonkun asian tai tajuat jotain yksityiskohtia, jotka ovat jääneet sinulta huomaamatta aiemmin. Mielestäni se toimii yhtä hyvin kuin pään tyhjentäminen ajatuksista. Samalla kun annat ajatusten virrata mieli rentoutuu ja rauhoitut.

Meditaatio voi tuntua aluksi vaikealta, koska stressaantunen ja ahdistuneena voi olla vaikea keskittyä. Keskittymiskyky paranee harjoittelemalla ja kokeilemalla löytää itselleen parhaan tavan meditoida. Jos meditointi kuulostaa liian hörhöjen touhuilta, myös kävely- tai juoksulenkki voi toimia samalla tavoin. 


2. Nuku
Vaikka peiton alle piiloutuminen ei ehkä oikeasti ratkaise ongelmia, silti nukkuminen helpottaa ongelmia. Mitään päätöksiä eikä valintoja kannata tehdä väsyneenä. Väsyneenä päätösten teko ja kaikki muutkin asiat ovat vaikeampia. Jos asian ratkaisu ei voi odottaa yön yli, niin nuku edes päiväunet. Yleensä ongelmilla on tapana tuntua paljon suuremmilta ja vaikeammilta, kun oikein pyörittelee niitä mielessään ja panikoi. Olen huomannut, että usein ongelma ei enää olekaan niin vaikeasti ratkaistavissa kun on nukkunut hyvin ja joskus on käynyt niinkin että pelkkä kärsivällisyys on ratkaissut asian. Se on se tilanne, kun tuntuu, että joskus asioilla on vain tapana järjestyä.

3. Tee to do-lista
Tämä voi kuulostaa tosi tyhmältä ohjeelta, mutta hoidettavien asioiden listaaminen oikeasti auttaa. Kirjoita ylös suoritettavat tehtävät, myös ne kaikista pienimmät (joskus vaikeimmassa tilanteessa omalla listallani on lukenut muiden asioiden lisäksi ’käy suihkussa’). Kun näet listan silmiesi edessä, se auttaa hahmottamaan, että ei asioita olekaan niin paljon. Aina kun olet tehnyt yhden asian, vedä se yli. Moni saattaa käyttää to do-listoja ihan joka päivä, mutta itse yleensä olen joutunut turvautumaan tähän vinkkiin vasta siinä vaiheessa, kun on paljon juttuja tehtävänä mutta et vain saa aloitettua mistään.


Olen myös kuullut vinkin, että kun aloitat kaikista epämiellyttävämmästä asiasta, se helpottaa. Toisaalta tässä tapauksessa määrä korvaa laadun ja voi olla hyödyllisempää hoitaa monta pikkuasiaa nopeasti pois alta, oli ne epämiellyttäviä tai ei. Itse saan joskus kerättyä ne viimeisetkin motivaationrippeet sillä, että teen to do-listan jollekin päivälle ja ne asiat on sitten pakko hoitaa sinä päivänä.

+1. Muista pyytää apua, kun tilanne sitä vaatii.

Jos eläisin omien oppieni mukaan, oikeasti ensimmäinen vinkkini olisi, että tee kaikkea mahdollista muuta, kun hoida asioita joita sinun pitäisi. Katso viisi tuntia kissavideoita ja  yritä aktiivisesti unohtaa ongelmat. Kuvittele, että joku asia ei ole olemassa ja se katoaa oikeasti kunhan vaan tarpeeksi uskot. Sen jälkeen menetä yöunet murehtimalla niitä ”kadonneita ongelmia”. Tee tätä niin kauan kunnes sinusta tuntuu, että olet tulossa hulluksi ja oikeasti oletkin ehkä vähän hullu.

Ja vasta sen jälkeen ala noudattaa noita kolmea tässä mainittua ohjetta.