Tänään kaikki mitä tein, meni pieleen.

Minulla oli mielessäni kirkas kuva, mitä leivon tänään. Alkuperäisenä ajatuksena oli tehdä tarteletteja tuorejuusto- ja mansikkatäytteellä. Koska asiat ei aina mene niinkuin suunnittelee, niitä ei ollutkaan ihan niin helppo tehdä. Kun leivokset epäonnistuivat, päätin tehdä kakun. Senkään valmistus ei valitettavasti mennyt ihan niin kuin Strömsössä…

Koska kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, antaa näiden kuvien puhua puolestaan. Vaikkakin tänään kakkujen lisäksi myös kaikki kuvat epäonnistuivat. 

Tein tartelettien pohjaksi murotaikinan. Taikinassa ei ollut mitään vikaa. Epäonnistuminen oli ihan mun oma vika: leivoksista ei tullut kupin mallisia, koska ne nousivat liikaa. En jaksanut laittaa foliota estämään sitä…jouduin sitten lusikalla kaivamaan keskeltä ylimääräiset taikinat pois. Tässä operaatiossa neljä tartelettia hajosi. Niin ja ne kaikki myös paloivat vähän.

Kakkupohjaksi tein tavallisen sokerikakkupohjan, mutta näköjään liian pieneen vuokaan. Taikinassa ei taaskaan ollut mitään vikaa. Olin onneksi niin fiksu, että laitoin pellin vuoan alle, eikä tarvinnut siivota uunia. Kakku oli ihan vino ja palanut kun otin sen uunista, mutta leikkasin siitä edes vähän paremman näköisen.

Ihan vinkkinä kaikille, jos teette äidillenne syntymäpäiväkakkua, tehkää joku sellainen, jonka osaatte tehdä…Jos välttämättä haluatte kokeilla jotain uutta, varatkaa aikaa myös epäonnistumiselle. Ja sitten kun epäonnistutte, niin aikaa myös kolmannelle vaihtoehdolle. Minulla ei valitettavasti enää ollut aikaa kolmannelle kokeilulle.

Tästä päivästä opin kuitenkin sen, että koskaan ei pidä arvostella keskeneräistä työtä. Moni kakku päältä kaunis ja sisältä todella ruma. Ei kannata luovuttaa, vaikka ensin tilanne näyttäisi epätoivoiselta. Valmiista kakusta ja leivoksista tuli ihan hienon näköisiä. Sitruunan ja vaniljan makuinen tuorejuustovaahto on hyvää ja se sopi sekä kakkuun että tarteletteihin. Kakku ja leivokset eivät ehkä olleet täydellisen kauniita, mutta hyvän makuisia. 

Ihan hyviä niistä tuli, vaikka kohtasinkin pahimman keittiökatastrofin pitkään aikaan.