Etsitkö lukemista? Näitä kirjoja suosittelen

kirjallisuus
Photo by Pixabay on Pexels.com

*sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty*

Alkaako vanhat suosikkikirjat olla puhkiluettuja ja kaipaat jotain uutta lukemista? Itse en ainakaan jaksa kovin kauan etsiä uusia kirjoja tai kirjailijoita, jos ei kirjastosta äkkiä löydy jotain mielenkiintoista, lainaan jonkun kirjan, jonka olen jo aiemmin lukenut. Harry Potterit olen lukenut useampaan kertaan läpi, samoin monta Ilkka Remeksen ja Taavi Soininvaaran kirjaa (näitä voin tietysti suositella). On kuitenkin monta muutakin kirjaa, jotka kestävät useamman lukukerran tai kannattaa lukea edes kerran. Kirjoitin aiemmin listan kirjoista, joita en suosittele, mutta keskitytään tällä kertaa vähän positiivisempaan luetteloon.

Kirjat, joita suosittelen

*Khaled Hosseini – Tuhat loistavaa aurinkoa & Ja vuoret kaikuivat

Tältä afganistanilais-amerikkalaiselta kirjailijalta olen lukenut nämä kaksi loistavaa kirjaa. Kirjojen teksti on todella elävää ja mukaansatempaavaa. Koko kirja on pakko lukea kerralla. Kirjojen henkilöihin pääsee tutustumaan kunnolla ja hyvin kuvailevan tekstin avulla on helppo kuvitella tapahtumat mielessään. Molemmat kirjat kertovat erilaisten perheiden elämästä Afganistanissa vuosikymmenten aikana ja kirjat lukemalla pääsee tutustumaan myös maan historian vaiheisiin. Hosseinilta on ilmestynyt myös kaksi muuta kirjaa, Leijapoika ja Meren rukous, joita en ole vielä lukenut.

*Bella Linde & Lena Granefelt – Omasta maasta: omavaraisen puutarhurin käsikirja

Tätä kirjaa suosittelen kaikille puutarhanhoidosta ja viljelystä kiinnostuneille. Kirjassa on käytännöllisiä vinkkejä onnistuneeseen puutarhanhoitoon ja kasvisten viljelyyn. Kirja on selkeä, joten ohjeiden noudattaminen on helppoa. Kirjassa on myös viljelijän vuosikalenteri, joka helpottaa puutarhatöiden suunnittelua. Kirjassa on vinkkejä myös parvekeviljelyyn, joten et tarvitse isoa maatilaa, että kirjasta on sinulle hyötyä. Ja jos olet koskaan halunnut tietää, paljonko kasviksia pitäisi viljellä vuoden tarpeisiin, tämän kirjan lukemisen jälkeen tiedät.

*Seppo Jokisen kirjat

Tamperelaisesta komisario Koskisesta on ilmestynyt jo yli 20 kirjaa ja jos et ole vielä lukenut yhtäkään, niin nyt kannattaa aloittaa. Kirjat kertovat arkisesta poliisin työstä rikosten selvittelyssä, mutta huumoria ei ole unohdettu. Henkilöhahmot ovat loistavia ja samojen henkilöiden tarinaa seurataan useammassa kirjassa. Kirjojen tapahtumat sijoittuvat pääasiassa Tampereelle tai muualle Suomeen, mutta parissa kirjassa Koskisen poliisin taidoille tulee käyttöä myös kansainvälisesti.

*Johanna Kohvakka & Liisa Lehtinen – Hyvä, paha muovi

Kirja muovista ei välttämättä kuulostaa kovin kiinnostavalta, mutta ainakin tämän minä luin yhdellä kertaa kokonaan. Jos olet yhtään kiinnostunut ympäristöstä tai muovinkierrätyksestä, kannattaa tämä kirja lukea. Kirjassa kerrotaan muovinkäytön historiasta ja nykypäivästä, erilaisista muoveista. Kirjasta saa myös vinkkejä muovinkäytön vähentämiseen. Saattaa kyllä käydä myös niin, että lukemisen jälkeen muovin käytön vähentäminen ei välttämättä kaikissa asioissa kyllä tunnu edes järkevältä.

*Heikki Henttonen – Tauteja luonnosta

No okei, jos muovit ei välttämättä kiinnosta kaikkia, niin ei välttämättä kiinnosta eläimistä ihmisiin tarttuvat tauditkaan. Mutta jos tartuntataudit kiinnostaa (:D), niin tämä kirjaa kannattaa lukea. Kirjassa on selkeästi esitelty eri eläimissä olevia ja myös ihmisiin tarttuvia tauteja, niiden taudinaiheuttajia sekä kerrottu tautien levinneisyydestä. Esimerkiksi punkkeja pelkäävän kannattaa ennemmin lukea tämä kirja kun iltalehtien uutisia aiheesta. Kirja on selkeä ja helppolukuinen eikä sinun tarvitse olla mikään professori ymmärtääksesi kirjassa kerrotut asiat.


Tälle listalle päätyi ehkä aika erikoisiakin valintoja, mutta jos kaipaat luettavaa pimeneviin iltoihin, niin tässä on jo monta vaihtoehtoa.

Mitä kirjoja sä suosittelet? Kuten listasta voi päätellä, aika monet aiheet kiinnostaa 🙂

Kasvimaalla kukoistaa (…ainakin rikkaruohot)

puutarha

Olen edelleen välillä sitä mieltä, että vihaan puutarhanhoitoa. Jostain ihmeellisestä syystä johtuen istutukset tuntuvat kuitenkin aina vaan leviävän laajemmalle ja uusia lajeja ilmestyy puutarhaan. Tänä vuonna en ole niinkään istuttanut (aivan älytöntä määrää) uusia kukkivia kasveja, vaan keskittynyt enemmän hyötykasveihin ja kasvimaan hoitoon (eli kasteluun ja hyvin satunnaiseen kitkemiseen). Nyt sateiden jälkeen on ihan supervihreää ja ainakin rikkaruohot kukoistavat.

Kirjoitin toukokuussa puutarhanhoidosta ja siitä, että se on jo ihme kun ylipäätään olen mitään istuttanut. No sen tekstin julkaisun jälkeen on uusia lajeja ilmestynyt useita. Kasvimaa on isompi kuin koskaan. Rikkaruohojen keskeltä kasvaa niin maissia kuin punajuurtakin. Niiden ja perinteisen sipulin ja perunan lisäksi siellä on myös nauriita, salaattia, porkkanaa, herneitä, palsternakkaa, pinaattia, tilliä ja persiljaa. Ruukussa kasvaa vielä lisää pinaattia ja basilikaa. Miten niin kannattaa keskittyä vain pariin eri kasvikseen? Mutta kun haluan kasvattaa kaikkea! Tai ainakin yrittää kasvattaa.

Ensimmäiset herneet söivät linnut tai joku. Jouduin istuttamaan uusia. Nauriin lehtiä jyrsii joku ötökkä ja punajuurien erotteleminen rikkaruohoista vaatii kärsivällisyyttä (jota minulla ei ole). Porkkana ei kasva kunnolla kasvimaalla, mutta onneksi vähän paremmin astiassa. Maissin taimista 10/24 alkoi kasvamaan ja niistäkin kolme on jo kuollut. Aluksi oli liian kuivaa ja kuumaa, nyt on liian kylmää ja sateista. En yhtään ihmettele, jos sanotaan, että maanviljely ei Suomessa kannata, koska niin paljon tässä on vastoinkäymisiä ollut jo näin pienellä tilalla.

Jostain syystä on kuitenkin pakko jatkaa. Pitäisi varmaan opiskella vähän lisää tietoa viljelystä, niin moneen ongelmaan löytyisi ratkaisu. Uskon kuitenkin, että säännöllinen kastelu ja satunnainen kitkeminen ja lannoitus vievät jo aika pitkälle ja jonkinlaisen sadon saan korjata. Ja jos ei, niin talvi on aikaa murehtia pettymystä ja ensi keväänä on luultavasti tuplasti isompi kasvimaa.

Rikkaruohoja riittää ainakin täälläpäin, mites sun kasvimaalla? Mitä lajeja on kasvamassa? Olisiko tarjolla mitään superhyviä vinkkejä?

Näitä kirjallisuuden klassikoita en voi suositella

elämä, kirjallisuus
Photo by Sharon McCutcheon on Pexels.com

En varmaan ymmärrä oikeasta kirjallisuudesta mitään.

Olen aina välillä yrittänyt lukea kirjallisuuden klassikkoteoksia kaikkien hömppäkirjojen lisäksi. Joskus valinta osuu kohdalleen ja kirja on mukaansatempaava ja mielenkiintoinen. Välillä käy täysin päinvastoin. Olen lukenut pari niiiiiiiiiiin tylsää ja pitkäveteistä kirjaa, että niiden lukemista en voi suositella. Harvoin jätän aloittamaani kirjaa kesken, mutta yksi näistä on jäänyt puolenväliin. Jos etsit kevyttä kesälukemista, älä valitse näitä.

3 x kirja jota en suosittele

1. Kärpästen herra

Tämä kirja ei ollut mikään suuri menestys ilmestyessään, enkä yhtään ihmettele. Juonikuvauksen perusteella tämän kirjan pitäisi olla mielenkiintoinen. Kirja kertoo saarelle haaksirikkoutuneista pojista, jotka muuttuvat pikkuhiljaa raaoiksi villi-ihmisiksi. Siitä on aika kauan kun luin tämän kirjan ja olen edelleen pettynyt. Juoni lupailee vähän liikoja. Olkoon kirja vaikka kuinka vertauskuvallinen, mielestäni se oli tylsä ja lähellä oli etten jättänyt sitä kesken.

2. Ylpeys ja ennakkoluulo

Saattaa tulla hieman yllätyksenä, että tämä kirja on joutunut tähän listaan. Elizabeth Bennetin ja Mr. Darcyn rakkaustarina on luultavasti monen suosikkirja, mutta ei todellakaan minun. Olen lukenut kirjasta vanhan painoksen ja teksti oli kertakaikkiaan niin tylsää, että yhden luvun kerrallaan sain aina luettua. Olen nähnyt myös myös vuoden 2005 elokuvan, se oli jo vähän siedettävämpi. En ymmärrä alkuunkaan kirjan suosiota.

3. Sadan vuoden yksinäisyys

Kirjan nimi kertoo kaiken. Sadan vuoden yksinäisyys; se on edessä kun tätä kirjaa yrittää lukea. Ei, ei ja ei. Pääsin kirjassa ehkä puoleenväliin enkä muista juonesta hölkäsen pöläystä. Mieleen jäi vain kaikki samannimiset päähenkilöt ja ihme siansaparot. Sekaisin menevät nimet vaikeuttivat juonen ymmärtämistä ja vertauskuvallinen kertomus Kolumbian historiasta jäi epäselväksi. Onnea matkaan vaan niille, jotka tämän kirjan yrittävät lukea.


Jos taas etsit oikeasti mielenkiintoista luettavaa klassikokirjoista, voin suositella esimerkiksi Mihail Bulgakovin teosta Saatana saapuu Moskovaan. Siinä on menoa ja meinikiä.

Oliko sun suosikkikirja päätynyt mun inhokkien listalle? Mitä kirjoja suosittelisit?

Yllätyksiä puutarhassa

puutarha

Hups. Johan tässä pääsi taas kuukausi livahtamaan ohitse sitten viime kirjoituksen. Kevätkin näyttää vihdoinkin olevan muuttumassa kesäksi tai ainakin lumisade on vähäksi aikaa tauonnut. Ulkona on aikaa tullut vietettyä yllättävän paljon, jopa niin kauan että paloin auringossa. Ja vihdoinkin on päässyt aloittamaan puutarhatyöt.

Tai no vihdoinkin ja vihdoinkin, koska otsikon mukaisesti ensimmäinen yllätys puutarhassa on se, että olen tehnyt siellä mitään. Viime syksynä sain hermoromahduksen, koska puutarhassa oli enemmän heinää kun istutettuja kasveja. Sehän ei tietenkään ole omaa syytäni, enkä olisi sille voinut mitään tehdä… Hermoromahduksen seurauksena päätin, että en enää ikinä istuta yhtäkään kukkaa tai tee mitään puutarhatöihin liittyvää. Talvella päätöksessä olikin helppo pysyä.

Kevät koitti ja heti kun lumi alkoi sulaa, piti mennä ihmettelemään pihaa ja tarkistamaan kasvien selviytyminen talvesta. Sitten piti vähän haravoida. Sitten maasta alkoi ilmestyä ensimmäisiä kukkia. Onhan ne niin kauniita, että niitä täytyy saada lisää. Mietin, että jos nyt vähän kuitenkin enimpiä roskia kerään ja pari heinää nypin sieltä täältä pois. Yllättävän rennosti olen vielä ottanut, mutta mun pahimmat viholliset heinät alkaa taas kasvaa. Olen kuitenkin hieman edennyt torjunnassa ja isolle alueelle on nyt levitetty kuorikatetta. Uusia kasveja puutarhaan ei vielä ole paljon ilmestynyt, 5 liljaa istutin sekä muutaman pussin kesäkukan siemeniä.

Toinen yllätys puutarhassa oli, kun jäisestä maasta alkoi kasvaa krookuksia. Ne oli istutettu jo toissa syksynä, eivätkä ne kasvaneet viime keväänä ollenkaan, joten ajattelin että turhaa oli niidenkin istutus. Tänä vuonna yllätys olikin suuri, kun maasta putkahti esiin monta kukkaa eri väreissä. Lisäksi viime syksynä istutetut kukat lähtivät hyvin kasvuun, niiden lajista ei vaan valitettavasti ole enää tarkkaa tietoa. 😀 Hienoja ne on joka tapauksessa.

Yllätys oli myös se, että minttu oli selvinnyt talvesta ja lähti uudestaan kasvuun! Se on istutettu istutuslaatikkoon lämpimään ja aurinkoiseen paikkaan seinän vieressä. Se on ollut hyvin suojassa talvella eikä viime talvena ollut mitään hirmupakkasia, nämä asiat auttoivat sen selviytymistä. Minttu leviää helposti, joten ehkä voisin istuttaa sitä kaikkien rikkaruohojen kohdalle.

Saa nähdä mihin suuntaan puutarhahullutus tässä kesän edetessä lähtee. Ikuinen taistelu heinää ja rikkaruohoja vastaan jatkuu. Helpommalla pääsisi kun istuttaisi kaikki ruukkuihin, mutta kasvimaa ei oikein sinne mahdu.

Elämä opettaa, mutta internet ehkä vielä vähän enemmän

elämä, internet
Photo by Pixabay on Pexels.com

Oletko koskaan miettinyt kuinka epäkorrekti olet tai olisiko sinusta poliisiksi? Tai mitä sun lempijäätelömaku kertoo sun persoonasta? Jos kaipaat lisää tietoa itsestäsi tai omasta persoonastasi, kannattaa sukeltaa internetin ihmeelliseen maailman ja selvittää kaikki mitä ikinä olisit halunnut itsestäsi tietää. Vastaamalla todella tieteellisiin ja oikeita tuloksia antaviin testeihin voit oppia tuntemaan itsesi paremmin. Saat myös tietää, mitä osaat ja mitä et. Saatat myös saada selville sielunkumppanisi nimen. Tai jotain ihan muuta. Tällä hetkellä, kun koronauutiset ei enää kiinnosta, vaan tämä kriisi on uusi normaali, teen mieluummin jotain aivan älyvapaita testejä, kun luen monta kertaa päivässä siitä montako ihmistä taas on kuollut.

Mitä kaikkea olen itsestäni viime päivinä oppinut?

Itsehän olin testien perusteella epäkorrekti, mutta suhteellisen normaali possu, mikä tietenkin täsmää hyvin siihen, että Leijonakuninkaan hahmoista olisin Pumba. Poliisina varmaan ihan okei (7/9 oikein). Mun suosikkijäätelömaku on pistaasi, mikä kertoo sen, että olen vahva ja ainutlaatuinen persoona. Olen luova, avarakatseinen ja monitahoinen tyyppi, joka saattaa vaikuttaa varautuneelta, mutta tosiasiassa olen huumorintajuinen tyyppi.

Testien perusteella olen oppinut että, osaan taivuttaa suomen kieltä (16/20 oikein), mutta yhdyssanat osaan vain keskinkertaisesti (12/16 oikein). Olen sanasalapoliisikoulun kandi (7/10 oikein). Vaikka jouduinkin lukiossa käymään yhden äidinkielen kurssin kolme kertaa, tunnen kaunokirjallisuuden käsitteet hyvin (7/8 oikein). Englannin kielen taitoni taas on loistava (20/25 oikein).

Toisesta maailmansodasta perustietämykseni on hyvällä tasolla (6/10 oikein). Itsenäisen Suomen historia on kanssa ihan hyvällä tasolla (6/9 oikein).

Testien tulosten perusteella olen maantietonero (14/15 oikein) ja Euroopan maista mun henkinen kotini olisi Alankomaat. Kuitenkin valitsemieni ruokien perusteella, mun entisessä elämässä kotimaani on ollut Marokko.

Photo by Jaymantri on Pexels.com

Mutta mitäpä mun kotiasu kertoo minusta? ” Olet boheemi! Valitset asusi yleensä käytännöllisyys edellä. Jos ihmisten ilmoille valitsetkin kuta kuinkin siistejä kuteita, kotioloissa ketsuppitahroilla ei ole kerrassaan mitään väliä – eihän niitä kukaan näe! Kotona nappaat kaapista päällepantavaa aika lailla summa mutikassa: tärkeintä on, että asu on mukava. Olet itsevarma ja käytännönläheinen tyyppi. Et vaivaa päätäsi yksityiskohdilla, vaan keskityt ennemmin kokonaisuuksiin. Et todennäköisesti ole mikään tunteilija. Sen sijaan saatat hyvinkin olla varsin luova tyyppi.” Pitää aika hyvin paikkansa.

Lemmikkeläimistä muistutan koiraa eli olen ”positiivinen ja hyväntuulinen tyyppi, joka innostuu helposti monenmoisesta. Sinusta saakin aina seuraa oli kyseessä sitten metsäretki tai yhteinen leffailta. Olet myös ystävällinen ja sataprosenttisen luotettava – sinua uskollisempaa ystävää saa hakea!Koiraroduista henkisesti muistutan labradorinnoutajaa. ”Labbis on ystävällinen, iloinen ja läheisilleen uskollinen, aivan kuten sinäkin. Olet hyväntuulinen ja innokas tyyppi. Pidät liikunnasta ja aktiviteeteista, mutta joskus köllit mielelläsi sohvallakin. Tulet toimeen kaikkien kanssa ja rakastat perhettäsi yli kaiken. Tai no, ruokaa rakastat myös melko paljon!”

Valitsemani huulipunavärin perusteella olen sosiaalinen, ystävällinen ja kupliva. Mun supervoima oli aika surkea: herkkyys ja henkisyys.

Buzzfeedin testien syvälliset persoonallisuusanalyysit on ihan omaa luokkaansa. Sain selville, että valitsemieni värien perusteella olen Disneyn pahiksista Lumikin paha kuningatar. Siitä mikä Disney-prinsessa olisin, tuli eri tuloksia: meikkityylin perusteella olisin Jasmine, valitsemieni vaatteiden ja jälkiruokien perusteella olisin Ariel, mutta unelmahäideni perusteella Tähkäpää.

Arielista ja Tähkäpäästä oli vähän syvällisemmät analyysit. Ariel tykkää kokeilla uusia asioita ja seikkailla, haluaa oppia asioita ympäröivästä maailmasta ja on utelias. Hän on joskus impulsiivinen, mutta myös huolellinen ja intuitiivinen. Hän myös välittää paljon ihmisistä, joita rakastaa ja tekee heidän puolestaan mitä vaan. Tähkäpää taas ei pelkää poistua mukavuusalueelta, näkee kauneutta kaikessa ja arvostaa sitä, mitä saa. Tähkäpää tuo valoa ihmisten elämään ja saa kaikki hymyilemään.

Sen kuitenkin tiedän, että jos mä olisin Disney prinsessa, mun mekon väri olisi vihreä.

Valitsemani asun perusteella olen Disneyn sarjoista Wizards of Waverly Placen Alex, joka ei ole ollenkaan huono vaiihtoehto: Tiedän, että kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Lisäksi olen lahjakas ja arvostan kaikkia kauniita asioita ympärilläni.

Photo by mali maeder on Pexels.com

Muumien hahmoista olisin Pikku Myy eli minusta oikeastaan pidetään siksi, että sanon asiat niinkuin ne ovat.

Mun suunnitteleman talon perusteella kuuluisin kuitenkin Harry Potterin maailmaan. No, sitten vietettyäni päivän Tylypahkassa sain selville että kuuluisin Luihuiseen. Sitten tein kuitenkin vielä syvällisemmän lajittelutestin, niin olen vain 12 % Luihuinen. Olen 37 % Rohkelikko, 27 % Korpinkynsi ja 24 % Puuskupuh. Aika ristiriitainen tulos.

Vielä syvemmälle sieluun mennään, kun valitsemieni nimien perusteella päätellään mun pahin pelko. Testin perusteella se on se, että pelkään että en ole tarpeeksi hyvä enkä osaa kohdata epäonnistumisia. No joo, mutta mun pahin pelko on kuolema. Testin perusteella tiedän nyt myös, että aliarvostetuista tv-sarjan sivuhahmoista olen Frendien Janice eli olen välittävä, mutta välillä vähän ärsyttävä. En välitä vihaajista ja ihmiset oppivat rakastamaan minua kunhan he vain tutustuvat minuun kunnolla.

Ja nyt tiedän myös mun sielunkumppanin nimen. Se on Jordan ja se selvisi valitsemalla eri värisistä kuvista parhaat. Hyvä tietää. Paitsi että Disneyn prinsseistä mun soul mate on Tarzan, joka on rohkea, positiivinen ja kiltti.

Että tämmöstä tänään.

Hyvää viikonloppua kaikille!